Kotimainen kirjolohi voi korvata norjanlohen lautasiltamme – Kalankasvatusta mahdollista lisätä huomattavasti

Kotimainen kalankasvatus voi lähivuosina korvata norjanlohen tuontia huomattavasti. Tämä on mahdollista, sillä tutkijan mukaan kalankasvatusta voidaan lisätä, kun kirjolohien rehu valmistetaan Itämeren silakasta. Tällöin kalankasvatuksen päästöt vähenevät, ja merestä päinvastoin poistuu ravinteita. Ensimmäinen silakasta kalajauhoa valmistava tehdas on aloittanut tuotantonsa Kemiönsaarella.

Kotimaa
Kasvatettuja suomalaisia kirjolohia.
Kasvatettuja suomalaisia kirjolohia.Jussi Kallioinen / Yle

Niin sanottu itämerirehu tarkoittaa sitä, että aiemmin Atlantin kalasta tehty kalajauho voidaan jatkossa korvata kotimaisella eikä Itämeren ravinnekuorma enää kasva siltä osin. Vuosittain kalankasvatuksen tuottama fosforikuormitus on ollut 60 000 kiloa ja typen osalta 507 000 kiloa.

Silakoiden ja kasvatuskirjolohien mukana poistuu jatkossa merestä fosforia 75 000 kiloa eli enemmän kuin sinne rehun mukana kertyy. Myös typpikuormitus putoaa 377 000 kiloa. Näin ollen kotimaista kalankasvatusta voidaan lisätä vuoteen 2022 ulottuvan kansallisen vesiviljelystrategian (siirryt toiseen palveluun) mukaisesti, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Jari Setälä.

– Kyllä minun mielestäni itämerirehu luo mahdollisuuden, sillä se puhdistaa Itämerta. Jos katsomme pitkän aikavälin kehitystä, niin 90-luvun alusta kalankasvatuksen kuormitus on vähentynyt yli 70 prosenttia. Se on siis hyvin pieni, sanoo Setälä.

Kalantuontia voidaan vähentää

Tällä hetkellä kauppatase on kalan osalta yli 330 miljoonaa euroa miinuksella, pääosin norjanlohen tuonnin takia. Viime vuonna norjanlohta tuotiin tuoreena 29 miljoonaa kiloa (siirryt toiseen palveluun).

Jatkossa kotimaista kalankasvatusta voidaan nostaa nykyisestä noin 13 miljoonasta kilosta ylöspäin. Tutkija Jari Setälän mukaan vaikutukset ovat huomattavat.

– Kalajauhotehdas luo aivan uudet markkinat silakankalastajille. Kalankasvatuksen kasvaessa voi myös kuljetukseen ja jalostukseen syntyä lisää liikevaihtoa ja työpaikkoja, arvioi Jari Setälä.

Regnbågslax vid fiskodling i Kasnäs.
Kirjolohia kasvatusaltaassa.Yle/Marie Söderman

Tuotannon lisäys kymmenellä miljoonalla kilolla vuodessa olisi Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan arvoltaan noin 40 miljoonaa euroa. Se loisi rannikolle noin 400 uutta työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen tämä tarkoittaisi noin 120 miljoonaa euroa ja noin 1 400 työpaikkaa.

Viime vuonna silakkaa ja kilohailia kalastettiin noin 140 miljoonaa kiloa. Vain neljä miljoonaa kiloa silakasta käytettiin elintarvikkeina, loppu rehuina turkistarhoilla.

Jatkossa silakka siis jalostuu punalihaiseksi kirjoloheksi ja kelvannee myös kuluttajien ruokapöytään entistä ekologisempana vaihtoehtona.

WWF Suomi on hyväksynyt pari vuotta sitten suomalaisen kirjolohen vihreälle listalle.

Kalajauhotehdas kaappaa neljäsosan silakkasaalista

Saaristomeren rannalla, Kasnäsin niemellä toimivan Salmonfarmin toimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist myöntää, että kalajauhotehtaan käynnistämisessä on ollut vaikeuksia. Muun muassa lähiasukkaille on koitunut hajuhaittoja, mutta nyt näyttää paremmalta.

Ensimmäiset itämeren silakasta tehdyt kalajauhoerät ovat lähteneet RaisioAgron rehutehtaalle. Silakan dioksiinin poistaminen mahdollisti tehtaan toiminnan.

silakkaa virtaa kalastusaluksen ruumaan
Markku Sandell / Yle

Aiemmat suomalaiset kalajauhotehdashankkeet ovat Liljeqvistin mukaan kaatuneet nimenomaan tähän ongelmaan.

– Siinä ei ole mitään vaihtoehtoa. Dioksiini pitää poistaa kalajauhosta ja piste, vahvistaa Wilhelm Liljeqvist.

Uuden tehtaan tekniikka mahdollistaa ympäristömyrkyn poiston. Silakoista poistettu dioksiini kuljetetaan Ekokemille tuhottavaksi.

Kasnäsin tehdas käyttää jatkossa neljänneksen koko Suomen silakkasaaliista ja muuttaa huomattavasti kalojen käyttöä.

– Vuositasolla meillä on tavoite käyttää 30-40 miljoonaa kiloa raaka-ainetta. Tehdas toimii ympäri vuoden, vain heinäkuussa on taukoa, kertoo Wilhelm Liljeqvist.