Suomalais-ugrilaisten kansojen kohtalo puhuttaa – "Onko huomenna jäljellä enää ketään, joka puhuu omaa kieltä"

Alkuperäis- ja vähemmistökansojen maailmankongressi käynnistyi tänään Lahdessa. Kolmen maan presidentit osallistuivat avajaisiin.

kulttuuri
Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin vieraita Lahdessa.
Yle / Markku Lähdetluoma

Suomalais-ugrilaisten kansojen kolmipäiväinen maailmankongressi käynnistyi iltapäivällä Lahdessa. Tilaisuuteen osallistuu edustajia 22 kansasta – suomalaisten, unkarilaisten ja virolaisten lisäksi mukana on myös karjalaisia, mareja, vepsäläisiä ja saamelaisia.

Sibeliustalossa pidettävässä kongressissa käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät kielen ja kulttuurin säilyttämiseen sekä vähemmistökansojen oikeuksiin.

Järjestelyistä vastaavan Suomi-Venäjä-Seuran pääsihteeri Merja Hannus toivoo tapahtumalta paljon hyviä ja rehellisiä keskusteluja suomalais-ugrilaisten kansojen tilanteesta. Hannuksen mukaan pienimmillä kansoilla on kaikkein vaikeinta:

– Silloin eletään päivästä toiseen ja mietitään onko huomenna jäljellä enää ketään, joka puhuu omaa kieltä. Kongressilla olisi siinä mielessä annettavaa, että voidaan yhdessä miettiä, millä keinoilla kieliä voisi elvyttää.

Hannuksen mukaan kouluilla ja varhaiskasvatuksella on tärkeä asema pienten kielien säilyttämisessä. Hän kertoo, että erityisesti Venäjällä monien kielten tilanne on heikko. Hänen mukaansa myös Suomessa on kieliä, jotka ovat vaarassa hävitä.

– Esimerkiksi inarinsaamen kielen elvyttämisen eteen on tehty paljon töitä, mutta vielä ei kuitenkaan riittävästi, Hannus painottaa.

Saamelaista näkökulmaa maailmankongressin avajaisiin toi Sibeliustalon päälavalla esiintynyt räppäri Ailu Valle.

– Täällä me ollaan edelleen, vaikka se voi vaikuttaa tietyissä asiayhteyksissä siltä, ettei saamelaista näkökulmaa arvosteta, kertoo Valle.

Vallen mielestä valtaväestön näkökulma eroaa täysin alkuperäisväestön näkökulmasta:

– Olisi hyvä löytää yhteinen kanava, jonka kautta voisimme keskustella ja oppia ymmärtämään toisiamme.

Lahdessa myös varjokokous

Maailmankongressin pääteema on Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Tapahtumassa pohditaan myös taloutta ja ekologisuutta alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen näkökulmasta. Delegaatioiden jäseniä ja muita asiantuntijoita osallistuu tapahtumaan noin 500.

Keskiviikon avajaisiin osallistuivat Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Unkarin presidentti János Àder. Poliisi on varautunut tapahtumaan Lahdessa ylimääräisillä resursseilla arvovieraiden ja tapahtuman suuruuden vuoksi.

Ravintola Torvessa järjestetään torstaina myös vaihtoehtoinen maailmankongressi. Vaihtoehtotapahtuman järjestäjät ovat huolissaan siitä, että virallisessa tapahtumassa kaikki eivät välttämättä saa ääntään kuuluviin.

Tapahtuman ohessa järjestetään myös paljon oheisohjelmaa. Lahden torilla nähdään esimerkiksi suomalais-ugrilaisia tanssiesityksiä, ja Sibeliustalolla on kongressin ajan käynnissä Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely.