1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Brexit

Ensimmäinen etappi: Mafiakaupunki Romaniassa ja Irina

Onko Eurooppa hajoamassa? Toimittaja Antti Kuronen lähti interrailille kysymään asiaa eurooppalaisilta. Matka alkaa Mustanmeren mafiakaupungista, missä Kuronen törmää tulevaisuudenuskoon ja korruption ränsistyttämiin arvokohteisiin.

Brexit
Irina Pican (keskellä) unelmoi hammaslääkärin urasta Yhdysvalloissa. Naiset juhlivat yliopiston päättäjäisiä Constantan satamakaupungissa Romaniassa.
Irina Pican unelmoi hammaslääkärin urasta Yhdysvalloissa. Naiset juhlivat yliopiston päättäjäisiä Constantan satamakaupungissa Romaniassa.Antti Kuronen / Yle

Kohtaan Mustanmeren rannalla sijaitsevassa Constantan kaupungissa Romaniassa ryhmän vastavalmistuneita hammaslääkäreitä. He juhlivat opintojen päättymistä.

Yksi juhlijoista on 26-vuotias Irina Pican, joka aikoo suunnata EU:hun, vaikka romanialaisten ylenkatsominen ahdistaa häntä.

Moi. Mitä täällä tapahtuu?

Kuuden vuoden opinnot Constantan yliopistossa ovat ohi. Tänään juhlimme valmistumista.

En tiennytkään, että täällä on hammaslääketieteen laitos?

Yliopisto on todella hyvä. Ryhmässämme on opiskelijoita Albaniasta, Turkista, Moldovasta, jopa Sveitsistä. Täällä on edullista opiskella ja koulutus on laadukasta. Itse olen kotoisin täältä, Constantasta.

Pääsevätkö kaikki romanialaiset yliopistoon opiskelemaan vai pelkästään rikkaat?

Kyllä ilman rahaakin pääsee, mutta pitää olla todella hyvät arvosanat. Pääsin opiskelemaan stipendin turvin.

Maailma on siis auki. Mitä aiot seuraavaksi?

Ehkä muutan Suomeen. Onko se hyvä idea?

Noh, miksei. Talvisin on aika pimeää.

Haluaisin jäädä Constantaan. Tämä on ihana kaupunki meren äärellä. Ahdistun Bukarestissa ja suurkaupungeissa. Todennäköisesti menen ulkomaille ainakin viideksi vuodeksi. Tienaamaan ja erikoistumaan. Englantiin, Ranskaan tai jonnekin. Täälläkin pärjää aika hyvin, jos on hyvä koulutus. Tosin pitäisi saada oma yritys pystyyn. Jos ei ole rahaa tai koulutusta, silloin eläminen täällä on huomattavasti vaikeampaa.

Määränpää -kyltti romanialaisen junavaunun seinässä. Antti Kurosen junamatka jatkuu Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin.
Antti Kurosen junamatka jatkuu Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin.Antti Kuronen / Yle

Kuinka moni lapsuudenkavereista ja muista tuttavista suunnittelee ulkomaille lähtöä?

Melkein kaikki sitä ainakin miettivät. Suuri osa menee ainakin joksikin aikaa muualle. Tavallisissa töissä ihmiset tienaavat parisataa euroa kuussa Romaniassa. Länsi-Euroopassa tulot ovat ihan toista luokkaa. Se on sääli, koska pidämme kotimaastamme.

Mitä mieltä olet EU:sta?

Eurooppa ei ole minulle kova juttu. Minua ahdistaa, että romanialaisia ylenkatsotaan siellä. Heti kun kuulevat, että tulet Romaniasta, he ajattelevat että olet varas tai kerjäläinen. EU-maissa en yleensä kerro ihmisille, että tulen Romaniasta. Asenteet ovat niin ärsyttäviä. Katso nyt meitä, kuuden vuoden yliopisto-opinnot takana ja haluamme erikoistua alamme huipulle!

Hammaslääkäriopiskelijat päättäjäisiin menossa.
Vapaus kuuden vuoden yliopisto-opintojen jälkeen. Constanta, Romania.Antti Kuronen / Yle

Onko myönteisiä asioita?

Hienoa on tietysti se, että voimme matkustaa. Voimme myös työskennellä hammaslääkäreinä eri EU-maissa, tarvitsee vain suorittaa kielitutkinnot. Itse asiassa unelmani on päästä Yhdysvaltoihin tai Kanadaan, mutta siellä joutuisin koulun penkille pariksi vuodeksi saadakseni hammaslääkäriluvan.

Britannian mahdollinen EU-ero, mitä mietit?

Romaniassa ihmiset eivät paljoakaan seuraa ulkomaan asioita, mutta meille nuorille se olisi todella kova pettymys. Britteihin töihin meno vaikeutuisi.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Antin ensimmäinen etappi Constanta, Romania:

EU on muuttanut Romanian läpimätiä valtaklikkejä

Constantassa en tapaa reilaajia, sen sijaan monia arjen sankareita. Esimerkiksi Diana Slavin, joka on vapaaehtoisena taistellut kaupungin loisteliaan rakennusperinteen puolesta.

Vaikeaahan se, kun on tämä ilmiö nimeltä korruptio.

Constantan loistelias kasino oli ylimystön lomakohde vuosisadan alussa. Nyt se on hylätty.
Constantan loistelias kasino oli ylimystön lomakohde vuosisadan alussa. Nyt se on hylätty.Antti Kuronen / Yle

Liioittelematta voi sanoa, että Constanta on portti Eurooppaan. Kaupungin satama on yksi Euroopan tärkeimmistä.

Täältä pääsee Euroopan sydämeen rautatietä tai Tonavaa pitkin.

Tavaraa virtaa tänne Aasiasta ja ties mistä. Ja salakuljetus on juuri niin iso ongelma kuin voisi kuvitella.

Paikalliset tapaavatkin sanoa, että mafia pyörittää kaupunkia. Tällä he eivät viittaa varsinaiseen mafiaan, vaan korruptoituneeseen klikkiin poliitikkoja ja liikemiehiä.

Diana tietää, mitä se on merkinnyt rakennusperinteelle. Constantan jalokivi on vuonna 1911 valmistunut kasino. Romanian kultakaudella rikkaat suuntasivat ulkomailta saakka lomailemaan tänne Mustanmeren hiekkarannoille.

Tänä päivänä vaikuttava art noveau -rakennus tähyilee ulapalle ränsistyneenä. Jo pari vuotta sitten aktivistit onnistuivat saamaan EU:lta rahoitusta kunnostamiseen, mutta sitten seinä nousi pystyyn.

*Diana vihjaa, että hanke kaatui, *kun kaupungin entinen pormestari kysyi, kuinka suuren siivun rahoista saisi itselleen.

Entisen pormestarin Radu Mazaren aikana Constantassa ei liikahtanut pensselikään, elleivät tietyt tahot hyötyneet hankkeesta.

Tämä ei käynyt EU:lle.

Diana on silti toiveikas. Viime vuosina Romaniassa on tapahtunut asioita. Constantan entinen pormestari on ehdollisella lusittuaan korruptiorikoksista. Moni muukin on joutunut korruptionvastaisen viraston hampaisiin. Viime syksynä korruptionvastaiset mielenosoitukset pakottivat jopa hallituksen eroamaan.

Selfie polaroidilla.
Diana Slav vasemmalla.Antti Kuronen / Yle

Diana kertoo, että pari vuotta sitten Constantan rantabulevardi kunnostettiin ja vanhankaupungin tori laatoitettiin. Nyt alueella on kymmeniä ulkoilmakahviloita, ja iso screeni näyttää Ruotsin ja Irlannin välistä jalkapallomittelöä.

– Tämä olisi ollut täysin uskomatonta kymmenen vuotta sitten”, sanoo Diana.

Vielä lopuksi anekdootti opinnoista. Lakimieheksi Constantassa opiskellut Diana kertoo olevansa ylpeä yhdestä asiasta: hän ei ikinä maksanut lahjuksia opettajille, vaan suoritti yliopiston kovalla työllä.

– Se oli käytäntö 15 vuotta sitten. Tenteistä selvittiin maksamalla. Vaikka vuosikurssillani oli 60 opiskelijaa, en ikinä nähnyt pariakymmentä opiskelijaa enempää luennoilla.

Diana epäilee saman menon jatkuvan nykyään, tosin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.

– Parempaan suuntaan ollaan menossa, Diana toteaa lopuksi.

Lue seuraavaksi