yle.fi-etusivu

Keskuspuistoon rakennetaan vähemmän kuin piti – puistoaktiivit suuttuivat silti

Kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemässä päätöksessä Keskuspuistosta osoitetaan edelleen kymmeniä hehtaareja rakentamiseen. Keskuspuistoryhmä on pettynyt tehtyyn ratkaisuun, jossa heidän mukaansa sivuutettiin lautakuntien yksimieliset kannat, sekä kymmeniä muistutuksia.

Kotimaa
Karttagrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Aiempaan yleiskaavan luonnokseen verrattuna Keskuspuistosta säästyy rakentamiselta yhteensä 16 hehtaaria. Vihreät ilmoittivat olevansa tyytyväisiä tähän päätökseen. Keskuspuiston säilyttämisen puolesta asiaa ajava Keskuspuistoryhmä ei yhdy puolueen näkemykseen.

– On vaikeaa olla tyytyväinen siihen, kuinka satavuotiaasta puistosta osoitetaan kymmeniä hehtaareja rakentamiseen. Etenkin kun olemme moneen kertaan osoittaneet että yleiskaavan rakentamistavoitteista ei tarvitse tinkiä, jos halutaan puolustaa Keskuspuistoa, sanoo Keskuspuistoryhmän aktiivi Maija Hakanen.

Keskuspuistoryhmän tiedotteen mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessä sivuutettiin lautakuntien, kuten liikunta- ja ympäristölautakunnan yksimieliset kannat. Näiden tahojen näkemys oli selkeästi se, että Keskuspuistoon ei saisi rakentaa.

– Lautakuntien kannanotot sivuutettiin täydellisesti. Meidän saamien tietojen mukaan tätä ei tuotu esille suunnittelulautakunnalle annetussa informaatiossa lainkaan, mikä on todella erikoista, sanoo Hakanen.

Syyksi tälle Hakanen epäili, että Kaupunkisuunnitteluvirasto on erittäin innostunut Keskuspuiston rakentamismahdollisuudesta.

– Käsittämätön ajatus, että lisää kaupunkia kaupunkiin tarkoittaisi sitä, että vähennetään viheralueita. Senhän kuuluisi olla aivan päinvastoin. Ihmisten määrän lisääntyessä myös virkistysalueita tarvitaan entistä enemmän.

Kaupunkibulevardi leikkaisi myös Keskuspuistoa

Suunniteltuja kaupunkibulevardeja on yhteensä kahdeksan kappaletta. Hämeenlinnanväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi lohkaisisi palan Keskuspuistoa. Hakasen mielestä bulevardikokeilu pitäisi tehdä jotenkin muuten, kuin Keskuspuiston kustannuksella. Mikäli tämä poistettaisi yleiskaavasta, jäisi alueita vielä seitsemän kappaletta.

– Valtio on suhtautunut kaikista myötämielisimmin näistä Vihdintiehen. Luulen, että se olisi sellainen sopiva, mistä olisi voinut aloittaa ja katsoa mitä siitä sitten syntyy.

Asia etenee syksyllä kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon, joissa varsinaisia rakennuspäätöksiä tehdään. Keskuspuistoryhmä jatkaa työtään tiedon välittäjänä. He järjestävät muun muassa elokuussa Suomen luonnon päivänä ihmisketjun suunniteltujen rakennusalueiden rajalle. Lisäksi vuoropuhelu jatkuu päättäjien kanssa.

– Kartoitamme kaikkien päättäjien kannat tähän asiaan liittyen ja julkistamme ne. Myös adressin kerääminen jatkuu. Tavoitteemme on, että Keskuspuisto tulisi säilymään sen nykyisessä muodossa.

Muuttoliike luo painetta rakentamiselle

Sdp:n kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, Jape Lovén (sdp) on sitä mieltä, että tämän kaltaisissa ratkaisuissa kyse on aina kompromisseista ja vastustavia mielipiteitä syntyy väistämättä. Hän pitää Helsingin virkistysalueita erittäin tärkeinä, mutta samaan aikaan asuntojen hinnat karkaavat pilviin.

– Helsinkiin tarvitaan uusia asuntoja, mutta samalla pitäisi myös säästää viheralueita, jotka ovat helsinkiläisille vuosi vuodelta tärkeämpiä.

Kaupunkibulevardit herättävät monenlaisia mielipiteitä. Yleiskaavan kapasiteetista uusille asunnoille kuitenkin kolmasosa sijaitsee näiden kaupunkibulevardien varrella, joka on merkittävä määrä.

– Moottoriteiden suoja- ja reuna-alueet ovat tällä hetkellä joutomaana. Näissä on valtava potentiaali, ja joutomaan käyttöönotto on varsin tervetullut ratkaisu kohtuuttoman tiiviin rakentamisen sijaan, sanoo Lovén.

Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy nyt esitetyn yleiskaavan syksyllä, ryhdytään sen jälkeen suunnittelemaan rakentamista. Kaupunkibulevardit eivät kuitenkaan synny yhdessä yössä, vaan niistä muodostetaan tarkat suunnitelmat, missä järjestyksessä ja mihin ryhdytään rakentamaan.

– Helsinkiin muuttaa tämän hetkisen trendin mukaan 6 000 - 9 000 asukasta vuosittain, ja nämä ihmiset tarvitsevat asuntoja. Luomme ongelmia, joihin on tulevaisuudessa vaikeaa puuttua, jos niiitä ei ratkota heti, toteaa Lovèn.

Kokoomuksen Hennariikka Anderssonin mielestä ratkaisu on kokonaisuutena hyvä. Hän kertoi eilen, että uuden yleiskaavan myötä se mahdollistaa suuren määrän uusia asuntoja helsinkiläisille tulevaisuudessa. Kaupunkibulevardit kuitenkin mietityttivät häntä liikenteen toimivuuden kannalta.

– Kaupunkibulevardit eivät saa tehdä liikenteellistä sumppua. Lapsiperheiden pitää päästä autoilla koteihinsa, eikä liikenne saa puuroutua.