Räsymatoissa yhdistyy kaksi 2000-luvun megatrendiä

Räsymatto on ollut suomalaiskotien tunnusmerkki jo parinsadan vuoden ajan. Matot ja niiden kutominen ovat taas muodissa. Mattojen raidat eivät aina ole olleet riemunkirjavia.

kulttuuri
Mattoa kudotaan kangaspuilla
Simo Pitkänen / Yle
Räsymattoja.
Katso videolta millainen on ollut räsymaton matka suomalaiskotien lattialle ja mikä mattojen kutomisessa nykyään koukuttaa.

Keski-Suomessa Keuruulla suomalaiskotien ikisuosikeista, räsymatoista on kootto laaja näyttely (siirryt toiseen palveluun). Matot syntytarinoineen on kerätty lähiseudun asukkailta. Mattoihin liittyy kaikenkirjavia elämänvaiheita.

Yksi näyttelymatoista on sotavuodelta 1944. Tuolloin Karjalan kannaksen taistelut kävivät kiivaina ja erään pariskunnan hääsuunnitelmat muuttuivat yllättäen, kun sulhanen ei päässytkään rintamalta vihkitilaisuuteen. Häitä ei kuitenkaan ehditty perua. Juhlat pidettiin ilman sulhasta, mutta räsymatto oli paikalla. Sittemmin se on ollut pariskunnan lattialla, arjessa mukana 70 vuotta.

Pula-aikoina mattoja kudottiin melkein mistä tahansa saatavilla olevista materiaaleista. 1960-1970-luvuilla kudetta leikattiin muun muassa maitopusseista.

Tänä päivänä kudemateriaalivalikoimat ovat valtavat ja mattojen kutominen voi olla käsityöharrastus muiden joukossa. Räsymatoissa yhdistyykin kaksi 2000-luvun megatrendiä: käsillätekeminen ja kierrätys.

Ilon ja surun raitoja matoissa on.

Maija Salo

Nykymatot tunnetaan värikkäistä raidoista, mutta alkujaan riepu- ja räsymatot olivat vähävärisiä.

– Vasta noin sata vuotta sitten yleistyivät värilliset kankaat ja värikkäät raidat ovat tulleet niiden myötä mattoihin. Ennen matot saattoivat olla hyvin yksivärisiä. Myös kutojasta on riippunut, millaisia riepuja eli räsyjä hän on sattunut saamaan, kertoo museonjohtaja Ritva Pulkkinen Keuruulla näyttelymattojen äärellä.

Keuruun Marttojen Maija Salo on ahkera matonkutoja. Hän osaa kuvailla räsymaton raitojen uumeeniin kätkeytyvää elämän kirjoa.

– Siellä on vaalea ja tummaa, ihan kuten ihmisen elämässä on. On välillä heleää, seesteistä ja välillä vähän myrskyisempää, eikä niin iloista. Ilon ja surun raitoja näissä on, Salo sanoo.

Mattopuiden pauke ei ole Suomessa hiljenemään päin. Kutominen kiehtoo myös nuorempia polvia.

– Kyllä nämä kiinnostaa. Esimerkiksi kansalaisopistossa täällä on ryhmät ihan täynnä. Matonkutojien ikäjakauma on 20-80 vuotta, kertoo Keuruun Marttojen Pirkko Niiranen.