Joutuiko henkilötunnuksesi vääriin käsiin? – asiantuntija kertoo riskit

Vääriin käsiin joutunut henkilöturvatunnus voi tuottaa paljon harmia. Asiantuntijan mukaan oma hetu voi joissakin tapauksissa löytyä jopa Googlesta.

Kotimaa
Ajokortti
Vääriin käsiin joutunut hetu voi tuottaa paljon harmia.Kalevi Rytkölä / Yle

Henkilötunnuksen joutuminen vääriin käsiin on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua.

Lauantaina Kouvolan Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi naisesta, jonka nimellä identiteettivaras oli muun muassa kirjautunut synnytyssairaalaan. Keskiviikon Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (siirryt toiseen palveluun) kirjoittaja puolestaan ihmetteli, miten usealle henkilölle lähetetyssä perinnön- ja pesänjakoa koskevassa kirjeessä on kerrottu asianosaisten henkilöiden hetut.

Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvisen mukaan hetun kanssa kannattaa olla tarkkana, mutta hysteriaan ei ole syytä.

– Hetu ei ole henkilön todentamisen väline, vaan se on puolijulkinen tieto, joka on tarkoitettu erottamaan kaikki petterijärviset toisistaan. Siinä ei pitäisi olla mitään salattavaa.

Järvisen mielestä on kuitenkin syytä olla tarkka siitä, ettei hetu joudu vääriin käsiin. Toisen henkilön hetun saaminen voi mahdollistaa esimerkiksi identiteettivarkauden.

Se, että hetussa on salattavaa johtuu siitä, että hetua käytetään väärin.

– Se, että hetussa on salattavaa, johtuu siitä, että sitä käytetään väärin. Käytännössä hetu mahdollistaa monenlaisia väärinkäytöksiä niin kauan, kunnes meille tulee parempia todennustapoja kuten sähköisiä henkilökortteja tai mobiilitodennusta.

Hetulla asioiminen vaikeutumassa

Järvisen mukaan käytönnössä vääriin käsiin joutuneella hetulla voidaan tuottaa paljon harmia. Hetu on muun muassa avain viranomaisrekistereihin.

– Jos huijari tietää henkilön nimen ja hetun niin sillähän voi tehdä erilaisia viranomaisilmoituksia, kuten muuttoilmoituksen. Muuttoilmoituksen teko huijareille on tärkeää, koska kun uhrin osoitetiedot on muutettu, hän ei saa perintäkirjeitä, eikä näin ollen välttämättä huomaa mitä on käynnissä.

Järvisen mukaan ennen on pystynyt kaivamaan tietoja paremmin, mutta pelkällä hetulla asioiminen vaikeutuu uusien varmennustapojen myötä kaiken aikaa.

Hetun kanssa kannattaa olla tarkka arkipäiväisissä asioissa. Identiteettivarkauksia tehdään Järvisen mukaan myös esimerkiksi niin, että huijari kaivaa roskalaatikosta paperin, jossa hetu on tai varastamalla lompakko.

– Jenkkiuutisten ja elokuvien vuoksi suomalaiset pelkäävät nettiä, vaikka tuttujen ja jokapäiväisten ilmiöiden riski on suurempi.

Nettimaailmasta Järvinen kertoo esimerkkinä, että oman hetun voi jopa löytää googlaamalla.

– Se ei ole kovin todennäköistä, mutta aina silloin tällöin ihmiset kertovat löytäneensä oman hetunsa mitä kummallisimmista paikoista. Tietosuojasta huolestuneen kannattaa tehdä googlaus vieraalta koneelta, jotta Google ei yhdistä sitä henkilön aiempiin hakuihin, neuvoo Järvinen.