1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. punkit

Infektiolääkäri: Maalaisjärkeä punkkipelkoon

Punkit voivat aiheuttaa turhaa pelkoa Meri-Lapissa. Vaikka punkkihavaintoja on tehty ympäri aluetta, niin puutiaisaivokuumetta levittämää punkkia löytyy edelleenkin vain rajatulta alueelta Simosta ja Kemin eteläosasta. 

Kuva: Iines Jakovlev / Yle

Kevään myötä ilmaantuneet punkit kylvävät pelkoa ympäri Meri-Lapin. Punkkihavaintoja on alueella tehty paljon.

Esimerkiksi keminmaalainen Ilpo Varonen on käynyt mökillään Simon Karsikossa vuosikymmeniä, eikä punkeista ole juurikaan ollut haittaa - paitsi tänä keväänä. Mies sai mökkireissultaan tuliaiseksi kaksi punkinpuremaa, jotka kuitenkin saatiin hoidetuksi punkkipihtien ja lääkityksen avulla.

– 36 vuotta meikäläinen on siellä kulkenut ja nyt ensimmäisen kerran tarttui punkki kiinni. Kerran aikaisemmin, joskus toistakymmentä vuotta sitten, punkki on löytynyt pojan selästä. On se harvinaisempaa aikaisemmin ollut, Varonen toteaa.

TBE-virus tarttuu vain rajatulta alueelta

Infektiolääkäri Ulla Kaukoniemi tähdentää, että punkkirokotetta suositellaan niille ihmisille, jotka asuvat tai liikkuvat paljon luonnossa alueella, jossa puutiaisaivokuumetta  eli TBE-virusta levittäviä punkkeja on todettu.

Vaikka punkkihavaintoja on tehty ympäri Meri-Lapin, niin puutiaisaivokuumetta levittävää punkkia löytyy edelleenkin vain rajatulta alueelta Simosta ja Kemin eteläosasta.

– Tartunta-alue lähtee Simon Ykskuusenniemestä ja Karsikkoniemeen ja Maksniemi. Se on käytännössä reilun viiden kilometrin läpimittainen alue, jossa näitä punkkeja on, Kaukoniemi listaa.

Rokote ei anna kaikenkattavaa suojaa

Rokote suojaa vain TBE-virukselta, ei punkeilta tai borrelioosilta.  TBE-viruksella ja borrelioosilla on erilainen tartuntapa. Puutiaisaivokuume tarttuu heti kun punkki puree, borrelioosin pääseminen ihmisen vereen kestää tunteja.

– Borreliabakteerin pääseminen ihmisen vereen kestää vähintään 10 tuntia, jopa vuorokaudenkin punkin pitää olla kiinnittyneenä ihmiseen ennen kuin bakteeri ehtii siirtyä vereen. Sen takia punkkisyyni on se, jolla kaikkein parhaiten estetään borrelioosia, Kaukoniemi korostaa.

Omalla toiminnalla pystyy Kaukonimen mukaan vaikuttamaan borrelioosin tarttumiseen. Hän esimerkiksi muistuttaa, että punkki ei viihdy hoidetuilla pihalueilla.

Kaukoniemi peräänkuuluttaa myös maalaisjärkeä punkkiasiaan suhtautumisessa.

–Täytyy ottaa huomioon, että esimerkiksi Ahvenanmaalla on punkkeja, borrelioosia ja TBE-virusta ollut jo 80- luvulta ja aikaisemmistakin ajoista lähtien ja sielläkin pystytään elämään.

Kömpelöitä liikkujia

Puutiaisaivokuumevirusta levittämien punkkien pysyminen pienellä alueella johtuu viruksen vaikeasta tartuntatavasta.

– Punkista toiseen leviäminen tapahtuu ainoastaan silloin, kun kaksi punkkia syö yhtä aikaa jotain pikkunisäkästä, esimerkiksi myyrää. Toisella punkilla on virus ja toinen punkki saa sen viruksen nisäkkään veren kautta siinä samalla, Kaukoniemi selventää.

Punkit eivät ole niin vikkeliä kuin ehkä kuvitellaan.

– Punkit yleensäkin elävät ehkä kolme vuotta. Punkit eivät myöskään leviä liikkumalla pitkiä matkoja, sillä ne ovat aika kömpelöliikkeisiä, Kaukoniemi toteaa.