1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Orpovarsan adoptoinut Eeva yrittää varastaa muidenkin jälkikasvun – superäidillinen tamma on kultaakin kalliimpi

Hausjärveläinen Erä-Eeva pelasti pienen Irmelin elämän ottamalla varsan omakseen. Suomenhevostamma on niin äidillinen, että joskus se yrittää jopa ryöstää muiden varsat. Eevan kaltainen hevonen on kullanarvoinen, koska Suomessa jää joka vuosi orvoksi useita varsoja.

Kuva: Heidi Mäkinen

Tältähän tulee maitoa, huomasi oittilainen Henna Torttila eräänä loppukevään päivänä kurkatessaan suomenhevostamma Eevan vatsan alle. Naapuritallille oli syntynyt varsa ja Eevan ei tarvinnut kuin nähdä hontelo tulokas, kun se oli heti valmis äidiksi.

– Eeva on suunnattoman äidillinen, jopa vähän rasittava joskus. Se näet yrittää herkästi laitumella varastaa nuorempien tammojen varsoja ja omia niitä, kertoo Henna Torttila omistamastaan tammasta.

Huomattuaan tamman nisistä tulevan maidon, Henna Torttila soitti Suomen Hevosenomistajainliiton keinoemopäivystyksen (siirryt toiseen palveluun) numeroon ja ilmoitti Eevan sijaisäidiksi.

– Sanoin, että täällä olisi tamma maidossa, jos joku tarvitsee. Tiesin, että Eevaa ei ole vaikea saada hyväksymään vierasta varsaa.

Ei mennyt aikaakaan, kun Henna Torttilan puhelin soi ja orpovarsapäivystyksestä kerrottiin, että Valkeakosken klinikalla on juuri emänsä menettänyt parin päivän ikäinen suomenhevosvarsa. Irmeli jäi orvoksi, kun sen äiti Murmeli sairastui varsomisen jälkeen kohtalokkaasti.

Torttila ei miettinyt hetkeäkään, hän sanoi, että Eevan saa hakea vaikka heti.

– Varsan omistaja Mäkisen Heidi ajoikin hakemaan tammaa ja Eeva tapasi Irmelin ensimmäistä kertaa jo klinikalla. Se hyväksyi varsan heti, kuten arvelinkin sen tekevän, kertoo Henna Torttila.

Eeva sai hormonia, joka vielä lisäsi maidontuotantoa. Nyttemmin tamma on imettänyt Irmeliä kokonaan yksin, pulloruokintaa ei ole tarvittu.

Oma orpovarsa Bambi ei löytänyt emoa

Oitissa Henna Torttilan kotitallin laitumella syö ruohoa 2-vuotias ponitamma, joka on yksi syy siihen, miksi omistaja niin mielellään antoi Eevan sijaisäidiksi.

– Bambi jäi orvoksi puolentoista kuukauden ikäisenä, kun sen emä jouduttiin lopettamaan suolenkiertymän takia.

Neuvoja saatiin keinoemopalvelusta, mutta sopivaa tammaa Bambia hoivaamaan ei löytynyt. Aina tamma ei hyväksy vierasta varsaa, vaikka asiaa yritettäisiin auttaa esimerkiksi hieromalla tamman oman, kuolleen varsan hajuja vieraaseen varsaan.

– Nämä meidän emäehdokkaat olivat hiukan äkäisiä ja yrittivät vähän potkia varsaa, joten Bambi kasvoi lopulta ämpäriruokinnalla.

Henna Torttila muistaa, kuinka kova urakka orvon varsan hoitaminen oli. Varsalle juotettiin monta kertaa vuorokaudessa äidinmaidonkorviketta ämpäristä, koska se ei suostunut juomaan tuttipullosta.

– Varsa oli tietysti lisäksi sekaisin emän menetyksestä, mutta onneksi sille löytyi kaveriksi russponitamma, joka näytti hevosen esimerkkiä.

Eevan elämäntehtävä on äitinä oleminen

Erä-Eeva on 15-vuotias suomenhevostamma, joka tuli Torttilan tallille Lopelta kesällä 2012. Tamma oli ollut ylläpidossa varsomassa, poissa omistajansa luota.

Eevan palattua kotiin soitti sen omistaja Torttilalle, jonka tunsi entuudestaan, ja kysyi, olisiko tällä tilaa suomenhevoselle ja varsalle. Neljän tunnin kuluttua Eeva oli Torttilan tallilla varsan kanssa.

– Eeva hoiti silloinkin todella hyvin varsansa, muistelee Henna Torttila.

Luonteeltaan Eeva on ahne, perus suomenhevonen, sanoo Torttila.

– Vähän kovapäinen, mutta maailman kiltein hevonen. Sen kanssa ei tarvitse pelätä, että se purisi tai potkisi. Eeva näyttää varmasti hyvää hevosen mallia Irmelille.

Henna Torttila ja Heidi Mäkinen pitävät yhteyttä nyt, kun Eeva on Hämeenkyrössä sijaisäitinä.

– Siellä on samalla laitumella toinenkin tamma varsansa kanssa ja Eeva on kuulemma tätä toistakin varsaa jo katsellut vähän sillä silmällä. Se imettäisi varmasti kaksikin, jos tarvittaisiin.

Eeva tulee kotiin Hausjärvelle "äitiyslomalta" joskus marraskuussa, kun Irmeli on puolivuotias.

Irmeli on kuvassa kolme päivää vanha. Irkku on peiteltynä oljilla, koska sen ruumiinlämpö laski. Eeva vartioi varsaa. Kuva: Niini Viherlampi

Vuosittain Suomessa nelisenkymmentä orpoa varsaa

Heli Lepo aloitti keinoemovälityksen vuonna 2000. Hän muutti silloin Pohjois-Karjalasta eteläiseen Suomeen ja otti mukaan kantavana olevan tammansa.

– Aloitin tämän itsekkäistä syistä. Pelkäsin, että jos omalle tammalle sattuu jotain, en pysty hoitamaan varsaa ilman keinoemoa. Käyn töissä ja orvon varsan hoitaminen on ympärivuorokautista hommaa, kertoo Heli Lepo.

Lepo esitteli ideansa Suomen Hevosenomistajien Keskusliitolle, joka lähti mukaan rahoittamaan toimintaa. Lähinnä kyse on puhelinkulujen korvaamisesta.

Hevoskasvatus on taloustaantuman myötä ollut laskussa ja orpojen varsojen määrä on hiukan vähentynyt viime vuosina. Heli Levon mukaan huippuvuosi oli 2012, jolloin noin 55 varsaa jäi orvoksi.

– Nykyään vuosittain jää orvoksi noin 40 varsaa, viime vuonna niitä oli 33.

Tammoja tarjolla enemmän kuin varsoja

Vuosittain keinoemoja on tarjolla noin 2,5 tammaa jokaista orpoa varsaa kohden. Yhdeksän kymmenestä tammasta hyväksyy varsan hoitoonsa ennemmin tai myöhemmin. Joidenkin kohdalla voi ihminen joutua tekemään enemmän töitä, että tähän lopputulokseen päästään.

– Siihen täytyy alussa sitoutua todella tiiviisti. Lisäksi, kun tässä operoidaan vieraiden ihmisten tammoilla, on omistajan toiveet otettava huomioon. Tämä ei ole moite omistajille, jokainen haluaa huolehtia hevosestaan, korostaa Heli Lepo.

Suomessa ei kasvateta varsoja myyntiin vaan kasvatus on pääasiassa harrastustoimintaa. Tämän vuoksi vieraan tamman ja varsan yhdistämisessä saatetaan luovuttaa helpommin ja siirtyä pulloruokintaan, arvioi Heli Lepo.

– Varsasta tulee perheen lemmikki, jota ruokitaan tuttipullolla.

Suomessa keinoemovälitys toimii eettisellä pohjalla. Heli Lepo on tutustunut toimintaan myös Yhdysvalloissa, jossa keinoemovälitys on kaupallista.

– Isoissa hevosmaissa, kuten USA:sa, Ranskassa ja Australiassa, yksikään varsa ei kasva ilman emoa. Jos oma emä on muualla astutettavana, huonossa kunnossa tai kuollut, ihmiset eivät hoida varsaa. Automaattisesti etsitään toinen tamma kasvattamaan varsa.

Joka vuosi muutamia supertammoja

Eevan kaltaisia todella äidillisiä tammoja ilmoitetaan keinoemovälitykseen muutamia joka vuosi. Heli Lepo on kuudentoista vuoden aikana kohdannut sellaisiakin tammoja, jotka eivät ole olleet maidossa, mutta ovat silti hoitaneet orpoa varsaa.  

– Tamman tehtävä on myös olla esimerkinä varsalle, kasvattaa siitä terve ja tasapainoinen hevonen.

Eevan kaltaiset superäidit ovat arvokkaita.

– Tällainen tamma on kultaakin kalliimpi silloin, kun on tarve ja hätä.

Tässä kuvassa Irmeli on viikon vanha. Eevalta ei vielä tullut kunnolla maitoa, mutta se antoi varsan vedellä ne muutamat millilitrat, mitä tuli. Kuva: Heidi Mäkinen

Lääkkeillä tamma maitoon

Suomessa käytetään nykyään jonkin verran lääkettä, jolla tamman maidontuotanto voidaan saada käyntiin, vaikka hevonen ei olisi juuri varsonut. Muutamia vuosia käytössä on ollut ihmisten lääkeaine, jonka sivuvaikutuksena on maidontuotannon alkaminen.

Yliopistollisen Hevossairaalan johtaja, sisätautien erikoiseläinlääkäri Kati Niinistö kertoo, että hevossairaalasta on pyritty levittämään tietoa lääkkeestä eri puolella Suomea työskenteleville eläinlääkäreille.  

– Olemme halunneet lisätä tietoisuutta lääkkeestä, koska tamman maidontuotannon parantaminen saattaa helpottaa vieraan tamman ja varsan yhdistämistä, toteaa Kati Niinistö.

Ihmisillä tablettimuotoista lääkettä käytetään yleisimmin pahoinvoinnin estämiseen ja jossain määrin Parkinsonin taudin hoitoon. Hevonen, jolle lääkettä annetaan, saa Niinistön mukaan elinikäisen teuraskiellon.

– Kuurin hinnaksi tulee hevoselle noin 20-30 euroa vuorokaudessa. 

Irmeli juhli kesää kaverinsa Säihkyvän kanssa. Kuva: Anne Terävä

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on helpommin saatavilla suun kautta annettavia lääkkeitä, joilla tamman maidontuotanto paranee. Kati Niinistön mukaan lääkevalmisteita voi muutenkin ostaa ja tuottaa Yhdysvalloissa vapaammin.

EU:n alueella eläinlääkäri saa määrätä meillä käytössä olevaa ihmisten lääkettä vain erityisluvalla, joka täytyy hakea erikseen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

– Eläinlääkäri joutuu hakemaan erityisluvan lääkkeeseen vuodeksi kerrallaan. Se vaatii jonkin verran vaivaa ja paperityötä, kertoo Niinistö.

Eeva saattaa jatkaa sijaisäitinä

Erä-Eeva on Suomen Hippoksen tilaston mukaan varsonut itse kaksi kertaa. Tamman ensimmäinen jälkeläinen on orivarsa, joka syntyi 2004 ja kesällä 2012 Eeva teki tammavarsan.

Alun perin Henna Torttilan piti astuttaa Eeva tänä keväänä, mutta tammalle siis löytyi lapsi muutenkin. Vielä ei ole varmaa, aikooko Torttila astuttaa Eevan ensi keväänä, koska varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on noussut ajatus jatkaa keinoemotoimintaa ja pelastaa orpovarsoja.

– Irmelin omistaja Heidi sanoi hienosti, että jokaisella hevosella on oma tehtävä ja Eevan tehtävä on äitinä oleminen, sanoo Henna Torttila.