Amistaustalla kuljetaan akatemiaan edelleen harvoin

Ammattikoulusta töihin ja lukiosta akatemiaan. Näin on ajateltu Suomessa jo vuosikymmenet ja ajatellaan edelleen. Harva ammattikoulun käynyt tietää, että hänen olisi mahdollista hakea myös yliopistoon. Tämä näkyy myös tilastoissa.

Kotimaa
Jenni Simola
Toni Määttä / Yle

Yhä useampi nuori haluaa jatkaa opintojaan korkeakouluun, mutta monen opintie päättyy heti ammattiopiston jälkeen. Taustalla on muun muassa ammattiopistojen vaihteleva opinto-ohjauksen taso sekä motivaation puute. Yleisenä ajatuksena on edelleen, että ammattikoulusta mennään töihin tai ammattikorkeakouluun.

Vuonna 2014 ylempään korkeakoulututkintoon tähtävään koulutukseen jatkoi vain reilu yksi prosentti ammattikoulun käyneistä opiskelijoista.

Jenni Simola
Simolan mukaan ammattikoulun käyneen on vaikeampi päästä yliopistoon. Toni Määttä / Yle

25-vuotias Jenni Simola on yksi heistä. Hän aloitti sosiaalityön opinnot Helsingin yliopistossa nelisen vuotta sitten. Sitä ennen hän suoritti lähihoitajaopinnot ammattikoulussa Vantaalla. Opiskelupaikka yliopistoon irtosi toisella yrittämällä.

– Ei kukaan ammattiopistossa edes sanonut, että olen hakukelpoinen yliopistoon, vaikka ammattikoulututkinnon suorittanut ja lukiosta valmistunut ovat täysin samanarvoiset hakemaan yliopistoon Suomessa, Simola kertoo.

Yliopistoon hakiessa Simola kävi valmennuskurssin. Simolan mukaan ammattikoulun käyneen on vaikea päästä yliopistoon.

– Kyllä mua jännitti, kun kirjoitin ensimmäisen virallisen pitkän esseeni valintakokeessa. Akateemiset taidot olen kuitenkin saanut ennen yliopisto-opintoja lukemalla paljon. Valmennuskurssin kävin varmuuden vuoksi, kun hain toista kertaa yliopistoon. Mitään erityistä hyötyä siitä ei ollut.

Opinto-ohjaus, motivaatio ja vanhempien koulutustausta vaikuttavat

Jatko-opintoihin hakeutumiseen vaikuttavat oma motivaatio ja valmiudet yliopisto-opintoihin sekä vanhempien koulutustaso.

Myös ammattiopistojen opinto-ohjauksessa on puutteita, kerrotaan Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry:stä. Myös Sakki ry:n puheenjohtaja Jasmina Khabbal on samoilla linjoilla.

– Jatko-opintoihin ohjaamisessa on puutteita. Erityisesti siinä, mitkä ovat opinto-ohjaajien tiedot ja taidot. Yliopistoa ei mainita opinto-ohjauksessa, ellei se tule opiskelijan itsensä suusta. Koulutuspolkuajattelu, että "amiksesta töihin tai ammattikorkeakouluun", on vanhanaikainen.

Jenni Simolan mukaan lukiosta saa paremmin niitä valmiuksia, joita tarvitaan valintakokeissa. Näitä taitoja ovat esimerkiksi pitkien esseevastauksien kirjoittaminen. Sen sijaan työkokemuksesta on ollut hyötyä yliopisto-opinnoissa. Sosiaalialalla työskennellyt ymmärtää myös sosiaalityön teoriaa.

– Opintoihin lähdetään ohjautumaan todella varhain. Monet ammattiopistoa käyvät eivät edes tiedä olevansa hakukelpoisia yliopistoon, vaikka tämä mahdollisuus ei ole mikään uusi asia yhteiskunnassa. Tämä mahdollisuus olisi hyvä tuoda esille jo peruskoulussa jatko-opintoja valittaessa, kertoo tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Vuorinen-Lampila arvelee myös, että jatko-opintoihin hakeutumiseen vaikuttavat edelleen käsitykset siitä, millainen on perinteinen opinpolku. Aiemmat käsitykset on vaikeaa purkaa. Tutkimuksien mukaan ammattikoulusta yliopistoon jatkavat keskeyttävät opintonsa useammin kuin muut. Tutkijan mukaan syynä ovat esimerkiksi puutteelliset valmiudet yliopisto-opintoihin tai ikä. Ammattikouluun mennään useasti hyvillä peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoilla.

Nainen lukee pokkaria.
Henrietta Hassinen / Yle

Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemys on, että syy löytyy opiskelijoiden arvomaailmasta. Ammattikoulun käyneet, yliopistoon jatkavat keskeyttävät opintonsa myös muita yleisemmin.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on rakennettu niin, että kaikki tutkinnot ovat samanarvoisia, ja jokaisella on yhtenevät mahdollisuudet jatkaa opintoja. Yliopistojen hakuprosessissa korostetaan ylioppilastutkintoa, josta saa aloituspisteitä yliopiston valintakokeeseen. Ammattikoulututkinnosta ei aloituspisteitä saa, ja tällaisen tutkinnon suorittaneen on haettava yliopisto-opintoihin pääsykokeen kautta.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) työryhmä pohtii korkeakoulujen pääsykokeiden tulevaisuutta. Jatkossa ylioppilastodistuksen arvosanoja korostetaan jatko-opintoihin opiskelijoita valitessa yhä enemmän.

– Lähtökohdat eivät ole tasa-arvoiset. Periaatteellinen mahdollisuus on jatkaa, mutta se ei toteudu käytännössä. Se on ongelmallista. Yksi syy on, että yliopistot voivat itse valita omat opiskelijansa. Silloin halutaan niitä hyvät ylioppilastodistukset saaneita opiskelijoita, pohtii Päivi Vuorinen-Lampila.