Apu ei tavoita kotona kaltoinkohdeltuja vanhuksia

Suuri osa kaltoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa kokevista ikääntyneistä jää ilman apua. Pelko ja häpeä estävät ikääntyvää hakemasta apua.

Kuva: Sakari Partanen / Yle

Vain pieni osa ikääntyneistä on palveluiden piirissä. Tämä vaikeuttaa avun tarjoamista kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeville vanhuksille.

– Haja-asutusalueilla ei välttämättä ole naapureitakaan eli emme tiedä, mitä siellä tapahtuu ja miten vanhukset voivat. Ketään ei jätetä heitteille, jos vain saamme kaltoinkohteluepäilystä tiedon. Teemme ikääntyneen luokse kotikäynnin, josta hän voi toki halutessaan kieltäytyä, sanoo vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Niina Kaukonen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymästä.

Kansainvälistä ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista päivää vietettiin tänään Mikkelissä. Mikkelissä kaupunki on ottanut käyttöön huolilomakkeen, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa huolensa vanhuksen tilanteesta.

– Esimerkiksi naapuri, apteekin työntekijä tai läheinen voi tehdä vaikka nimettömänä ilmoituksen, Kaukonen kertoo.

Mikkeli myös kouluttaa kotipalvelun työntekijöitään havaitsemaan ikääntyneiden kokemaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Vanhuspalvelulaki määrää hoivatyöntekijöitä tekemään ilmoituksen, jos he havaitsevat viitteitä iäkkään kaltoinkohtelusta - esimerkiksi hoitamatta jättämisestä tai henkisestä tai fyysisestä väkivallasta. Suurin huoli on kuitenkin juuri niistä vanhuksista, joita palvelut eivät tavoita. Kätketyt äänet -kampanja-päivän Turvassa kotona? -teema haluaakin rohkaista ikääntyneitä hakemaan itse apua.

– Apua voi saada muun muassa seurakunnasta ja järjestöiltä, kuten Viola - Väkivallasta vapaaksi ry:stä  tai kotipalvelusta, listaa toiminnanjohtaja Leena Serpola-Kaivo-oja Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry:stä.

Taustalla mielenterveysongelmia ja uupumusta

Ikääntyneen kaltoinkohtelija on yleensä joko puoliso tai aikuinen lapsi, josta vanhus voi olla henkisesti tai fyysisesti hyvinkin riippuvainen. Kaltoinkohtelu on useissa vanhusjärjestöille tietoon tulleissa tapauksissa taloudellista hyväksikäyttöä. Usein mukana on myös alkoholia ja erilaisia mielenterveysongelmia.

–  Vanhuksella esimerkiksi maksatetaan asioita tai hänen nimissään otetaan lainoja. Ikääntynyt voi myös pelätä uhkaavasti käyttäytyvää päihtynyttä läheistä tai kokea voimakasta syyllisyyttä esimerkiksi aikuisen lapsen vaikeasta elämäntilanteesta eikä siksi halua ottaa apua vastaan, Serpola-Kaivo-oja arvioi.

Muistisairauteen kuuluu toisinaan aggressiivista käytöstä, jonka kohteeksi omaishoitaja joutuu. Puoliso voi myös uupua sairaan hoitamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan joka neljäs yli 60-vuotias nainen joutuu vuosittain kaltoinkohdelluksi lähisuhteissaan. Myös ikääntyneet miehet kokevat kaltoinkohtelua, mutta aiheesta ei ole tutkimustietoa.