Itäblokin paluu?

Teini-ikään ehtineet idän EU-maat kapinoivat vanhoja jäsenmaita vastaan. Idässä ovat vallassa hallitukset, jotka vastustavat maahanmuuttoa, homojen ihmisoikeuksia ja sitä, että maiden pitäisi vuorostaan auttaa muita.

Ulkomaat
Visegrad-maat juhlivat helmikuussa yhteistyötään. Kuvassa Puolan, Unkarin, Tsekin ja Slovakian pääministerit.
Puolan, Unkarin, Tsekin ja Slovakian pääministerit juhlivat Visegrad-maiden yhteistyötä helmikuussa.Filip Singer / EPA

Kun 12 Itä-Euroopan maata tulivat EU:n jäseniksi viime vuosikymmenellä, Eurooppa ei tiennyt, mitä se sai.

Brysselissä on tänä keväänä väitelty tuntikausia, voivatko EU-maat julistaa yhdessä, että ihmisoikeudet kuuluvat myös seksuaalivähemmistöille.

Lähes kaikki EU-maat ovat valmiita hyväksymään luonnoksen, joka kuuluu näin: ihmisoikeudet ovat universaaleja ja kuuluvat kaikille, riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai identiteetistä.

Paitsi Puola ja Unkari.

Länsieurooppalaiset päättäjät ovat alkaneet puhua uudestaan idästä ja lännestä. Eurooppaan näyttää olevan syntymässä jälleen kaksi blokkia.

Moni vertaa, että itä on tullut murrosikään.

– Itä-Euroopan maat eivät pakolaiskriisin valossa ehkä ole sisäistäneet eurooppalaisia ihmisarvon ja humanismin periaatteita samalla syvyydellä kuin läntinen Eurooppa. Siitä voi laajentumisen kannattaja olla surullinen, elinkeinoministeri Olli Rehn arvioi Ylelle Brysselissä. Rehn oli laajentumiskomissaari, kun EU sai itäiset jäsenmaansa.

Pride-kulkue marssi Varsovassa seksuaalivähemmistöjen syrjintää vastaan 11. kesäkuuta.
Pride-kulkue marssi Varsovassa seksuaalivähemmistöjen syrjintää vastaan 11. kesäkuuta.Jacek Turczyk / EPA

Tarvitsevatko homot ihmisoikeudet?

– Itä-Euroopan maailmankuvassa kaikki ovat heteroita. Nuoressa sukupolvessa voi nähdä myös toisenlaisia asenteita, vuosia EU-politiikkaa seurannut virkamies kuvailee.

Nykyinen EU:n puheenjohtajamaa Hollanti haluaa edistää seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa. Hollanti on Euroopan liberaaleimpia maita suhtautumisessaan vähemmistöihin. Toinen äärilaita löytyy idästä.

– Ei ole tarkoitus kuin luvata, että seksuaalivähemmistöillä olisi ihmisoikeudet. Mutta se on tähän asti ollut liikaa Puolalle ja Unkarille, neuvotteluita seuraava virkamieslähde kertoo.

Itä näyttää nojaavan vanhoillisiin arvoihin. Tutkijat hakevat selitystä historiasta. Nopea siirto kommunismista liberalismiin onnistui vain puoliksi.

Sosialismista vapautuneet maat hakivat vapaata markkinataloutta. Yksilön oikeudet jäivät vähemmälle.

– Kehitys on ollut valtavan nopeaa. Siksi on tullut tilaa populismille, joka tarjoaa paluuta vanhaan ja konservatiivisia arvoja, Hearther Grabbe Euroopan yliopistoinstituutista Firenzestä sanoo.

Länsi-Euroopassa populistit ovat päässeet hallitusten tukipuolueiksi. Monessa Itä-Euroopan maassa ne ovat hallitusten pääpuolueita.

Ihmisarvo, ihmisoikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio on lueteltu myös Lissabonin sopimuksessa. Euroopan lait on kirjoitettu näiden perusteella.

– Se oli harhaa, että idän luultiin olevan länttä. Unioniin tuli 13 maata arvoineen, ja ne arvot ovat pysyneet, pitkään EU-politiikassa mukana ollut virkamies arvioi.

Siirtolaiset odottavat Saksaan lähtevää junaa Budapestin Keletin asemalla.
Siirtolaiset odottavat Saksaan lähtevää junaa Budapestin Keletin asemalla.Zoltan Balogh / EPA

Onko muslimeille tilaa Euroopassa?

Kun turvapaikanhakijat rantautuivat Eurooppaan Välimereltä ja Egeanmereltä vuosi sitten, Itä-Euroopan maat löysivät toisensa.

Unkarin pääministeri Victor Orbán asettui muslimien maahantuloa vastaan.

– Eikö ole huolestuttavaa, että eurooppalainen kristillisyys tuskin pystyy pitämään Euroopan kristittynä? Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa rajojamme, Orbán julisti syyskuussa.

Saman sanoi suoremmin Slovakian pääministeri.

– Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta olen pahoillani… Islamille ei ole tilaa Slovakiassa, Unkarin naapurin Slovakian pääministeri Robert Fico sanoi toukokuussa.

*Itä-Eurooppa ei suostu silti *ottamaan muukalaisvastaista leimaa.

– Läntisessä mediassa sitä ei ole kerrottu, että se on johtajiemme manipuloimaa pelon politiikkaa. Yhteiskuntamme eivät ole muukalaiskammoisia, sanoo Milan Nič.

Nič on slovakialaisen Globsec-politiikkainstituutin tutkimusjohtaja. Riippumaton tutkija oli aiemmin hallituksen neuvonantaja, kun vallassa oli vielä eri puolue. Hän kertoo tavallisten slovakialaisten mielellään auttavan turvapaikanhakijoita.

Ničïn mukaan pääministeri on populisti, mutta lausuntoa selittävät myös puhekulttuurin erot. Siksi islam-kommentti nousi otsikoihin lännessä.

– Poliittisen korrektiuden rajat ovat erilaiset meidän yhteiskunnissamme kuin Länsi-Euroopan yhteiskunnissa, Milan Nič sanoo.

Länsieurooppalaiset EU-lähteet pitävät maahanmuuttoa vedenjakajana idän ja lännen välillä.

– Yksittäisiä lakihankkeita merkittävämpää on Itä-Euroopan maiden maahanmuuttolinja. Se on mittaluokassaan eri tasoa kuin muut erot, kokenut EU-diplomaatti määrittelee.

Itä-Euroopassa asia nähdään aivan toisin. Useiden Visegrad-maista olevien tutkijoiden mielestä maahanmuutto ei ole Puolalle, Tšekille, Slovakialle ja Unkarille keskeistä yhteistä politiikkaa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Meitä on autettu, mutta miksi meidän pitäisi auttaa muita?

*Romania, Tsekki, Slovakia ja Unkari vastustivat *EU:n suunnitelmaa jakaa turvapaikanhakijat kiintiöillä. Baltia äänesti lopulta kiintiöiden puolesta. Puola liittyi vastustajien leiriin Brysselin terrori-iskujen jälkeen.

– Maahanmuutossa maiden on ollut vaikea sopia taakanjaosta. Ne ovat tottuneet saamaan erikoiskohtelua EU:lta, eivätkä vielä samassa määrin hahmota omaa vastuutaan avun antajina, ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kuvaa.

Tosin kiintiösiirroista ei ole toteuttu kuin murto-osa, edes niitä puolustaneessa lännessä.

*Seuraava ongelma kytee jo. *EU-komissio laskee, että raha auttaisi pitämään mahdolliset turvapaikanhakijat aloillaan Afrikassa. Itä-Euroopalle tämä ei käy.

– Heille on mahdotonta, että pitäisi kansallisista budjeteista antaa rahaa esimerkiksi Afrikkaan. He vastustavat auttamista, koska se voisi viedä heitä hyödyttävää koheesiorahaa, neuvotteluita tunteva diplomaattilähde sanoo.

EU on väläytellyt mahdollisuutta, että ne jotka eivät auta muita, eivät itse saisi apua.

Romanilapsia Gyongyospatassa, missä romaniperheet elävät köyhyydessä. Kuva maaliskuulta 2015.
Romanilapsia Gyongyospatassa, missä romaniperheet elävät köyhyydessä. Kuva maaliskuulta 2015.

Romanilapsetko tavallisiin kouluihin?

Itä-Euroopan maiden asennetta etnisiin vähemmistöihin selitetään usein sillä, että maissa ei ole totuttu toisennäköisiin ihmisiin.

Mutta idässäkin on vähemmistöjä. Tikun nokassa ovat romanit, joiden asema on paikoin edelleen surkea.

– Esimerkiksi Unkari on ollut todella huolissaan unkarilaisvähemmistöjen kohtelusta muissa maissa, mutta se ei ole katsonut asiakseen huolehtia omista vähemmistöistään, sanoo tutkija Heather Grabbe Firenzen yliopistoinstituutista.

EU-komissio moitti Unkaria muutama viikko sitten romanilasten kouluoloista. Unkarissa romanilapset pannaan muita useammin kouluihin, joissa opetetaan mielenterveysongelmista kärsiviä lapsia. Yläkoululaiset taas päätyvät usein eriytettyyn opetukseen.

Slovakiaa ja Tšekkiä on huomautettu samasta asiasta.

Slovakialaistutkija myöntää, että romanien integroimisessa on ongelma. Mutta hän muistuttaa, ettei etnisten ryhmien integrointi ole helppoa missään, Suomessakaan.

Jaroslaw Kaczynski.
Puolan Laki- ja oikeuspuolueen johtaja Jaroslaw KaczynskiRadek Pietruszka / EPA

Pitääkö tuomioistuimen olla riippumaton?

*EU:n mielestä Puolan Laki- ja oikeus -puolueen hallitus romuttaa kovaa vauhtia oikeusvaltiota. *Se on heikentänyt perustuslakituomioistuimen ja maan yleisradion riippumattomuutta.

– Puolue yrittää muuttaa maata niin, että vallassa olija pystyy operoimaan vapaasti, sanoo Puolaa hyvin tunteva EU-lähde.

Puolan hallitus ei halua EU-komission puuttuvan Puolan asioihin. Puola on saanut tukea Unkarilta mutta myös europarlamentin konservatiiveilta ja perussuomalaisten Timo Soinilta.

EU-komissio saattaa rankaista Puolaa. Se ei Puolaa hetkauta.

– Ulkoministeri ehkä ehtii lukea komission mielipiteen oikeusvaltiokehityksestä viikonloppuna, mutta voi olla että hän on hyvin kiireinen, Adam Balcer WiseEuropa-instituutista kuvaa Puolan ja komission erimielisyyttä, EPC-tutkimuslaitoksen keskustelussa Brysselissä.

Tutkija Heather Grabbe arvioi, että Puolan ja Unkarin instituutiot kuten perustuslakituomioistuin ja riippumaton yleisradio eivät ole juurtuneet systeemin. Puolueet eivät osaa antaa niille arvoa.

Ehkä aika korjaa erot?

Puolan ja EU:n välit kärjistyvät. Puolan hallitus luo lisää vastakkainasettelua saadakseen kansan tuen.

– Saksa hyväksikäyttää Puolaa. Saksa on Puolan kansakunnan pahin uhka, puolalainen tutkija Adam Balcer lainaa laki- ja oikeus -puolueen puheenjohtajan Jarosław Kaczyńskin lausuntoja.

Vaikka itä ei tutkijoiden mielestä ole yhtä blokkia, Visegrad-maat – Puola, Unkari, Tsekki ja Slovakia – vetävät tarvittaessa yhtä köyttä.

– Maat tukevat toisiaan, kun Bryssel tai Berliini runnoo läpi jotain asiaa, tšekkiläisen Europeum-instituutin Martin Michelot sanoo.

Mutta länsikään ei ole yksiniittinen maahanmuutossa.

– Esimerkiksi Suomessa perussuomalaiset ovat löytäneet äänestäjiä henkilöistä, jotka eivät tunne monikulttuurisuutta omakseen, Heather Grabbe muistuttaa.

Slovakialaistutkija taas ennustaa, että myös Itä-Euroopasta tulee hiljalleen monikulttuurinen.

– Kun 18-vuotiaana ensi kertaa kävin lännessä rautaesiripun murruttua, Wien oli valkoinen kaupunki. Se on muuttunut viime 30 vuoden aikana valtavasti. Antakaa meille 20–30 vuotta, silloin maamme näyttävät hyvin erilaisilta – eivät valkoisilta, Milan Nic sanoo.