Littoistenjärven viimeinen parannuskeino voi löytyä kemiallisesta saostuksesta

Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevaa Littoistenjärveä on yritetty auttaa monin keinoin. Fosfori- ja typpikuormitus on muuttanut veden sameaksi, ja jokakesäinen sinilevä on estänyt virkistyskäytön. Emeritusprofessori Jouko Sarvala on valmis taipumaan kemiallisen puhdistuksen kannalle.

fosfori
Littoistenjärvi.
Kaarinan Littoistenjärvi.Vesa-Matti Ruuska / Yle

Littoistenjärveä pitkään tutkinut emeritusprofessori Jouko Sarvala suosittaa järven hoitotoimenpiteeksi kemiallista saostusta. Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevan järven rehevöityminen on viime vuosina pahentunut entisestään.

– Littoistenjärven kunnostamiseksi on tehty liki kaikki mahdollinen, eivätkä nämä keinot ole onnistuneet palauttamaan ekologista tilaa paremmaksi. Viimeisenä keinona on nyt fosforin kemiallinen saostus, sanoo emeritusprofessori Jouko Sarvala.

Järvi ei  omin avuin nykytilasta parane, ellei sitä voimakkaasti sysätä johonkin suuntaan.

Jouko Sarvala

Järven käsittely alumiinikloridilla sitoisi fosforin pohjaan ja vesi kirkastuisi. Kirkastuminen tapahtuu usein samana päivänä kun saostus tehdään.

– Littoistenjärven etuna on, että ulkoinen kuormitus on varsin niukka. Silloin voidaan odottaa, että kemiallisen saostuksen vaikutus kestää monta vuotta. Maailmalla sanotaan, että yhden saostuksen vaikutus kestää keskimäärin kymmenen vuotta, mutta Littoistenjärvessä voisi toivoa pitempääkin kestoa, Sarvala kertoo.

Käsittelyn vaikutus eliöstöön pienin syksyllä

Kemiallinen käsittely kannattaisi tehdä myöhään syksyllä, jolloin saostettu aines ehtii asettua pohjaan ja haittavaikutukset eliöstöön ovat pienimmät.

Jos saostus tehdään keväällä, jolloin fosforipitoisuudet ovat alimmillaan, saostuskemikaalia tarvitaan vähiten. Vaikutukset eliöihin olisivat silloin kuitenkin jonkin verran isommat.

– Mutta esimerkiksi eläinplankton toipuu noin kuukaudessa ja kasviplankton vielä nopeammin, sanoo Littoistenjärveä tutkinut emeritusprofessori Jouko Sarvala.

Eläinplankton toipuu noin kemiallisesta saostuksesta kuukaudessa ja kasviplankton vielä nopeammin.

Jouko Sarvala

Littoistenjärven osakaskunnilla on ympäristölupa fosforin kemialliseen saostamiseen. Lupa koskee ainoastaan aluminikloridia.

– Tässä on kyse kemikaalista, joka on alun perin kehitetty juomaveden valmistusta varten. Siinä mielessä sen pitäisi olla aika lailla riskitön aine, kertoo Sarvala.

Littoistenjärven nykytila on Sarvalan mukaan onneton.

– Pitkän ja monipuolisen seuranta-aineiston perusteella on aika selvää, että järvi ei omin avuin nykytilasta parane, ellei sitä voimakkaasti sysätä johonkin suuntaan, Sarvala sanoo.

Kaarinan ympäristönsuojelulautakunta käsittelee Sarvalan Littoistenjärven ekologisesta tilasta laatimaa selvitystä torstaina.