Professori: Suomalaisten elintaso laahaa tulevina vuosikymmeninä

Suomeen odotetaan noin prosentin kasvua tälle ja seuraavalle vuodelle. Samaa rataa tullaan ennusteiden mukaan jatkamaan pitkään, mutta julkiselle taloudelle hitaan kasvun vaikutukset eivät ole kovin merkittäviä, arvioi professori Roope Uusitalo Ykkösaamussa.

Kotimaa
Avoin kukkaro ja kolikoita.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Laihojen vuosien jälkeen Suomen talous on kääntynyt hienoiseen kasvuun, mutta kovin riehakkaasta nousukaudesta on turha haaveilla. Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan, professori Roope Uusitalon mukaan suomalaiset pitkän aikavälin ennusteet näyttävät karkeasti noin prosentin kasvua seuraaville 10–20 vuodelle.

– Palkat eivät voi nousta paljon vauhdikkaammin kuin työn tuottavuus, joten se on suunnilleen se katto miten suomalainen elintaso voi kasvaa, Uusitalo sanoi Ykkösaamussa.

Talouskasvu on hidasta verrattuna siihen, mihin Suomessa on menneinä vuosikymmeninä totuttu. Historiallisesti bruttokansantuote Suomessa on kasvanut vuosittain noin kolmen prosentin vauhtia. Ero tuntuu erityisesti pitkällä aikavälillä.

– Jos talous kasvaisi kolme prosenttia vuodessa, niin 20 vuoden päästä oltaisiin oleellisesti varakkaampia kuin tällä hetkellä. Prosentin kasvuvauhdilla muutos tästä hetkestä 20 vuoden päähän tulevaisuuteen on paljon pienempi, Uusitalo selvensi.

Ei isoa vaikutusta julkiseen talouteen

Hitaan kasvun kausi näkyy tulevaisuuden suomalaisessa elintasossa selvästi, mutta julkiseen talouteen sen vaikutukset eivät ole välttämättä Uusitalon mukaan kovin merkittäviä.

– Esimerkiksi eläkejärjestelmässä on monia mekanismeja, joka takaa sen, että järjestelmä on suhteellisen kestävällä pohjalla talouskasvun vauhdista riippumatta.

Uusitalon mukaan moniin ennusteisiin on sisäänrakennettuna oletus siitä, että julkiset menot kasvavat pitkällä aikavälillä suunnilleen samaa vauhtia bruttokansantuotteen kanssa. Silloin kituliaan kasvun vaikutukset julkiseen talouteen eivät ole kovin radikaaleja.

Ykkösaamun keskusteluun osallistunut Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman oli keskustelukumppaniaan enemmän huolissaan julkisen talouden tilanteesta. Schaumanin mukaan varoittavia esimerkkejä voidaan katsoa Italian tapaisista hitaan kasvun maista, joissa julkisen sektorin velka on paisunut.

– Onhan se julkisen sektorin kannalta huolestuttavaa, mutta ei ole mikään itsestäänselvyys että Suomessa pitäisi hoitaa asiat niin kuin Italiassa, Schauman sanoi.

Kasvua vai sopeutumista?

Molemmat ekonomistit olivat yhtä mieltä siitä, että kasvun nopeuttaminen vaatisi työn tuottavuuden kasvua. Nykyiselle ja tuleville hallituksille ikävänä uutisena tuottavuutta on kuitenkin vaikea kääntää kasvuun poliittisilla päätöksillä, eikä Suomen kasvua rajoittavalle ikäpyramidille ole kovin paljon tehtävissä. Uusitalon mukaan poliitikkojen työkalupakissa onkin lähinnä keinoja sopeutua hitaamman kasvun kauteen.

Sopeutuminen vaatisi Uusitalon mukaan mekanismeja, joilla palkkatason kasvu seuraisi tuottavuuden kasvuvauhtia. Perinteisesti tämä on Suomessa toteutettu hyvin koordinoidulla palkkapolitiikalla, mutta Uusitalon mukaan on vielä epäselvää miten tämä saadaan toimimaan kun siirrytään kohti hajautetumpaa neuvottelujärjestelmää.

– Ei ole ollenkaan selvää, miten tämä makrotason palkkakoordinaatio saadaan toimimaan järjestelmässä, jossa ollaan menossa entistä hajautuneempia palkkaneuvotteluja liittojen välille ja paikalliselle tasolle, Uusitalo arvioi.