Ylen toimitusjohtaja Satosen työryhmän esityksestä: "Yksimielisyyden saavuttaminen äärimmäisen arvokasta muttei tavallista"

Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja Yle-työryhmän puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) ovat tyytyväisiä parlamentaarisen työryhmän saavuttamaan tulokseen. Satosen mukaan muutokset astuvat voimaan syksyn aikana.

kulttuuri
Yleisradion tv-uutisten ohjaamo.
Yleisradion tv-uutisten ohjaamo.Laura Mainiemi / Yle

Arto Satosen johtama Ylen tulevaisuutta pohtinut työryhmä kertoi tänään työnsä tuloksista. Hallitus linjasi jo vuosi sitten, että Ylen asemaa on syytä arvioida.

– Täytyy sanoa, että kyllä tässä vähän sellainen maratonin jälkeinen tunnelma on, Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että Ylen ratkaisut on sidottu parlamentaariseen päätöksentekoon. Satosen työryhmässä oli edustajia jokaisesta kahdeksasta eduskuntapuolueesta.

– On äärimmäisen arvokasta, eikä ihan tavallista, että tällainen yksimielisyys saavutetaan. Monissa Euroopan maissa ei ole sellainen tilanne, että voidaan pitää näin selvää riippumattomuutta julkisen palvelun yhtiöllä, joka yhteisesti rahoitetaan, Kivinen muistuttaa.

Vastaavaan parlamentaariseen ratkaisuun on päästy esimerkiksi Norjassa ja Iso-Britanniassa.

– Sitten on esimerkiksi Itä- ja Etelä-Euroopassa monia maita, joissa valtaapitävät pitävät vallan itsellään myös yleisradioyhtiöissä. Se on tietysti huolestuttava kysymys maailmassa, jossa demokratia on uhanalainen, Kivinen lisää.

Vero säilyy mutta rahoituksesta nipistetään

Arto Satosen mukaan työryhmän esityksessä riittää jokaiselle puolueelle kompromisseja. Hän pitää ratkaisua yhteisenä, ajan tasalla olevana saavutuksena.

– Tarkoitan yhteiskunnan taloustilannetta, johon rahoitus osittain kytkeytyy, mutta myös Ylen toimintaedellytyksen turvaamista ja kaupallisen median vaikean tilanteen helpottamista, Satonen sanoo.

Yle-vero säilyy entisellään, mutta Ylen rahoitukseen vaikuttaa päätös jäädyttää indeksikorotukset vuosille 2017–19.

– Kun koko yhteiskunnassa ja lähes kaikilla sen sektoreilla joudutaan säästämään, niin myös Ylen kohdalla on järkevää, että sama linja jatkuu, Satonen perustelee.

Kivinen pitää linjausta ymmärrettävänä mutta huomauttaa, että indeksi on ollut jäädytettynä jo aiemminkin.

Näkymä Yleisradion radiouutisten toimitukseen maaliskuussa 2015. Edessä vasemmalla Monna Tervo ja oikealla Markus Myllyoja. Radiouutisten kuuluttamo näkyy lasiovien takaa.
Näkymä Yleisradion radiouutisten toimitukseen maaliskuussa 2015. Edessä vasemmalla Monna Tervo ja oikealla Markus Myllyoja. Radiouutisten kuuluttamo näkyy lasiovien takaa.Laura Mainiemi / Yle

– Tässä muodostuu todennäköisesti noin seitsemän vuoden jakso, jonka aikana Ylen rahoitusta on kerran tarkistettu prosentilla ylöspäin. Laissa määriteltyjä indeksitarkistuksia olisi Ylen rahoitukseen kertynyt tänä aikana noin sata miljoonaa euroa, ja se on nyt jäänyt ja jää rahoituksesta vajaaksi, Kivinen sanoo.

Tilanne on ristiriitainen, sillä Kivisen mukaan yleisö odottaa Yleltä koko ajan enemmän. Kysyntä kasvaa, kun teknologian kehittyminen tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia.

– Meidän on jo täytynyt menneinä vuosina vastata tähän niukkuuteen valitettavasti myös henkilökuntaa jonkin verran vähentäen.

Samalla, kun rahoituksesta nipistetään, Ylen on työryhmän esityksen mukaan lisättävä ulkopuolisten ostojen määrää. Sillä halutaan turvata itsenäisten toimijoiden kehitys ja auttaa viestintäalan vientiä. Vuoteen 2022 mennessä ulkopuolisia ostoja lisätään 30–35 prosenttia.

Tavoitteena on reilut 62–64 miljoonaa euroa, kun tällä hetkellä riippumattomien tuottajien ohjelmaostoihin käytetään hieman alle 45 miljoonaa euroa.

– Halusimme kertoa tämän luvun, jotta alan toimijat tietävät, että tällainen markkina on heille tarjolla ja että he uskaltavat investoida ja kehittää myös sellaisia ohjelmia, jotka menevät maailmalla kaupaksi. Yle on suurin indien ostaja Suomessa, Satonen sanoo.

Yhteistyötä kaupallisen median kanssa

Työryhmä esittää, että Yleisradio aloittaisi neuvottelut kaupallisen median kanssa tavoitteenaan Suomen Tietotoimisto STT:n asiakkuus tai muu järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa.

– Me otamme sen hyvänä ehdotuksena ja kannustuksena, että voimme miettiä, miten voimme pelastaa mahdollisimman paljon kotimaista tekemistä niin journalistisella kuin luovalla sektorilla. Jotta sitä voisi pitää yllä, yhteistyötä tarvitaan, Kivinen sanoo.

Näkymä Yleisradion kisastudion ohjaamoon talviolympialaisten aikana vuonna 2014.
Näkymä Yleisradion kisastudion ohjaamoon talviolympialaisten aikana vuonna 2014.Yle

Satonen kertoo, että kysymys on lisäksi esimerkiksi urheilusta ja internetistä.

– Urheiluyhteistyö on hyvin merkittävä kaupallisen median toimintaedellytyksen kannalta. Kyse on kaikessa siitä, että yhteistyö on sekä Yleä että kaupallista mediaa hyödyttävä, Satonen huomauttaa.

Kivinen kertoo, että media-alalla tehdään jo nyt paljon yhteistyötä.

– Suurten mediayhtiöiden kesken on perustettu yhteisyritys, jossa mitataan median käyttöä ja kehitetään malleja siihen, kuinka monipuolistuvaa mediankäyttöä voidaan ajantasaisesti mitata. Kaikki hyötyvät, jotka ovat osakkaina tai asiakkaina.

Tehtävä tarkentuu

Ohjelmatoiminnan erityisiä tehtäviä esitetään tarkennettavaksi siten, että Ylen tehtävänä olisi tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta.

Kyseinen muotoilu korvaisi nykyisen tehtävän, jonka mukaan Ylen tulee tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta.

– Halusimme muuttaa tehtävää vastaamaan ajatusta, että kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Monikulttuurisuus-sana poistuu, sillä tämä yksi sana oli muodostunut liiankin isoksi asiaksi, Satonen määrittelee.

Kuvassa Liibaan Dable, Gulistan Bagtir ja Maria Kiviniemi.
Kuvassa Vuosaaren peruskoulun oppilaita liittyen Uutisluokka-mediakasvatushankkeeseen vuonna 2013: Liibaan Dable, Gulistan Bagtir ja Maria Kiviniemi.Anne Hämäläinen / Yle

Työryhmän esitys tarkentaa Ylen tehtävänantoa myös siten, että sisältöä tarjotaan paitsi valtakunnallisesti myös maakunnallisesti, eikä alueellisesti, kuten ennen on muotoiltu.

– Tällä hetkellä valtaosa aluetoimituksista on organisoitu maakunnallisesti eli muutos ei ole kovin iso.

Sen sijaan Yle aikoo omasta tahdostaan luopua alueellisista uutisten etusivuista.

– Tämä uudistus liittyy siihen, että haluamme turvata myös maakuntalehtien asemaa. Ne ovat olleet maakuntalehtien kovimpia kilpailijoita, Satonen kertoo.

Muutokset voimaan syksyn aikana

Seuraavaksi Satosen työryhmän selvitys luovutetaan ministeri Anne Bernerille (kesk.).

– Perinteinen tapa on ollut, että kun tämä on kaikkien puolueiden yhteinen näkemys, niin normaalin lainsäädäntöprosessin myötä säädetään lait ja myös rahoitus etenee sillä tavalla kuin olemme esittäneet. Muutokset astuvat voimaan varmasti syksyn aikana, Satonen toteaa.