Opiskelijaporukka äimistelee: "Brexit on ihan syvältä!"

Britanniassa opiskelevat nuoret ovat huolestuneita siitä, että EU-ero nostaisi lukukausimaksuja. Reilaava toimittaja Antti Kuronen tapaa kansainvälisen opiskelijaporukan yöjunassa. Hän juttelee myös jokilaivurin kanssa kommunismin ajasta ja Euroopan muutoksesta.

Brexit
ystävykset junassa.
Opiskelijaporukka junamatkalla halki Euroopan. Vasemmalta kaksi brittiä, puolalainen, britti, hollantilainen ja saksalainen.Antti Kuronen / Yle

Yöjunassa törmään opiskelijaporukkaan, joka on junamatkalla Euroopan halki. Joukossa on brittien lisäksi ainakin puolalainen, hollantilainen ja saksalainen. He ovat kurssikavereita Lontoon yliopistosta. Viskipullo kiertää makuuvaunussa.

Mitä mieltä olette Brexitistä, Britannian mahdollisesta EU-erosta?

Se on ihan p-stä... Käsittämätön juttu. Jos se menee läpi, ulkomaalaisten kurssimaksut nousevat ihan varmasti.

Ok, onko muita syitä?

Olisihan se EU:lle järkyttävä isku. Esimerkiksi terrorismintorjunta vaikeutuisi kun tietoa on vaikeampi jakaa.

Sinä olet britti. Mitä mieltä olet siitä, että Britannian yliopistot täyttyvät eurooppalaisista ja aasialaisista opiskelijoista?

Olen kotoisin Leicesteristä. Siellä me valkoihoiset olemme lähes vähemmistössä. Minulle se sopii. Englanti on kansainvälinen paikka. Luomme kontakteja eri maihin opiskellessamme.

Makuuvaunu junassa.
Yöjuna Bukarestista Budapestiin. Kaveriporukalla ei ollut interrail-lippua vaikka menevät Etelä-Euroopasta Englantiin saakka.Antti Kuronen / Yle

– Kun Farage väittää, että puolalaiset aiheuttavat Lontoon liikenneruuhkat, niin onhan se syvältä. Puolalaiset tuovat paljon tähän yhteiskuntaan, tämäkin kaverini tässä, jatkaa toinen brittiopiskelija.

Te, jotka olette Englannista. Onko teillä eurooppalainen identiteetti?

Anteeksi, siis mitä? Joo, kyllä, me olemme osa Eurooppaa.

– Tuo ei pidä paikkaansa. Britit ovat ylimielisiä. Monet ajattelevat, että elämme saarella, olemme brittejä, jatkaa toinen britti.

– Kyllähän britit kokevat olevansa kulttuurisen kehityksen kulminaatio. Puolassa emme ajattele niin, vastaa puolalainen.

Aiotteko osallistua kansanäänestykseen?

– Tietysti. Ja äänestämme eroamista vastaan.

Tämän jälkeen haastattelun jatkaminen menee vaikeaksi, kun kaikki kahdeksan alkavat kinastella keskenään Britannian roolista toisessa maailmansodassa ja ties mistä. Pakenen ravintolavaunuun.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Antin matkan kolmas etappi. Bukarest–Budapest-yöjuna

"EU avasi joet, muttei poista kaikkia epäkohtia"

Ravintolavaunussa tapaan kiinnostavan hahmon. Hän vertaa nyky-Romaniaa diktaattori Nicolae Ceausescun kauteen.

– Ceausescun aikaan joimme paikallista väkiviinaa. Nyt juomme näitä eurooppalaisia. Tätä on EU, Cristian sanoo ja nostaa muovista neljän sentin pikkuviinapulloa.

Junassa matkustavia ihmisiä.
Cristian, 53, on kippari Romaniasta. Euroopan jokia hän on seilannut 30 vuotta.Antti Kuronen / Yle

Cristian on nähnyt Euroopan nykyhistorian käänteet, mutta joelta käsin. Vuonna 1985 hän aloitti työt rahtilaivoilla, jotka seilaavat pitkin Euroopan jokia.

Romaniaa halkova Tonava päätyy Mustaanmereen. Kommunismin aikaan rahtilaivoilla ei ollut menemistä länteen vaan matkan pää oli Itä-Saksassa.

Laivoille pääseminen ei siihen aikaan ollut helppoa. Myös itäblokin maihin piti olla viisumi.

– Piti olla "puhdas", jotta sai viisumin. Ei riittänyt, että itse oli puhdas, koko perhe syynättiin.

Siihen aikaan joella näki ehkä kymmenen laivaa vuorokaudessa, tänä päivänä jopa parisataa.

*Muurin murtuminen vuonna 1989 *oli käännekohta. Kolme vuotta sen jälkeen valmistui kanava, joka yhdisti joet niin että Mustaltamereltä pääsi Pohjanmeren suuriin satamiin kuten Antwerpeniin.

Kun Romania liittyi EU-jäseneksi vajaa kymmenen vuotta sitten, Cristian ja hänen toverinsa pääsivät matkustamaan Euroopassa ilman viisumia.

Romaniaaa! Futismatsi rätisee matkradiosta. Kohokohta on johtomaali. Lopputulos Romania-Sveitsi 1-1.
Romaniaaa! Futismatsi rätisee matkradiosta. Kohokohta on johtomaali. Lopputulos Romania-Sveitsi 1-1.Yle

– Muurin murtuminen ja EU olivat hienoa asioita fiksuille ihmisille. Meille, joilla oli työpaikka tai koulutus. Monet muut jäivät jalkoihin.

Cristian on töissä saksalaisessa firmassa, kaveri hollantilaisessa. Mikseivät romanialaiset ole onnistuneet luomaan laivayhtiöitä pitkästä kokemuksestaan huolimatta?

– Romaniassa on mahdoton saada laina laivan ostoa varten. Hollannissa se on todella helppoa. Tunnen monia hollantilaisia, jotka ovat perustaneet pieniä varustamoja, vaikka heillä on minua vähemmän kokemusta. 30 vuoden aikana olen saanut vain asunto- ja autolainan.

Cristian uskoo EU:hun, mutta ymmärtää samalla, että kaikkia rakenteita jäsenyys ei muuta. Rikkaammasta, taloudellisesti kehittyneemmästä maasta tulevalla on etulyöntiasema. Sitä EU ei ole vielä muuttanut.

*Tätä jäämme pohtimaan *Cristianin kanssa ravintolavaunuun. Aamulla saavumme Budapestiin.

Karpaatit Romaniassa lähellä Unkaria.
Karpaatit Romaniassa lähellä Unkaria.Antti Kuronen / Yle