1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Kehitysvammainen poika sai lähtöpassit riparilta – Seurakunta: Emme tienneet lapsen vammasta

Kehitysvammainen lapsi poistettiin rippileiriltä yhden yön jälkeen. Lapsen isä on pöyristynyt seurakunnan toiminnasta. Seurakunnan mukaan he kuulivat lapsen vammaisuudesta vasta jälkikäteen.

Kuva: Minna Aula / Yle

Kehitysvammainen poika poistettiin rippileiriltä Lahdessa. Lapsen vanhemmat ovat Lahden seurakuntayhtymän toiminnasta ihmeissään. 

– Minulle tuli puhelu, jossa sanottiin, ettei poika sovellu ryhmään. Kysyin, pitääkö hänet hakea pois, lapsen isä Teppo Kerkkä sanoo.

Isän mukaan vanhemmille ei annettu käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin hakea lapsi leiriltä.

Syksyllä 15 vuotta täyttävällä pojalla on synnynnäinen keskivaikea kehitysvamma. Hänen aivoistaan puuttuu aivojen eri puoliskot yhdistävä aivokurkiainen.

Vamman takia oppiminen on hidasta ja lapsi reagoi muun muassa käskyihin hitaasti.

Rippileirin ensimmäisen ja ainoaksi jääneen yönsä poika vietti yksin tyhjässä huoneessa, kun muut leiriläiset nukkuivat yhteistiloissa.

Tuolloin poika lähetti isälleen viestin, että hän nukkuu yksin. Kerkkä pitää toimintaa erikoisena leirielämän kannalta, ja kertoo olleensa viestin saatuaan tyrmistynyt.

"Lasta ei laitettu väkisin yksin nukkumaan"

Leiriä vetäneen papin Anne-Maria Rämön käsitys asioiden kulusta on erilainen kuin lapsen isällä.

– Hän [poika] ei halunnut nukkua toisten kanssa. Lasta ei laitettu väkisin yksin nukkumaan.

Papin mukaan lapsen leiriltä poistoon johtaneet tapahtumat saivat alkunsa tilanteesta, jossa kehitysvammainen poika oli aluksi ollut samassa huoneessa kolmen muun pojan kanssa.

Minulle tuli puhelu, jossa sanottiin, ettei poika sovellu ryhmään.

Teppo Kerkkä

– Ymmärsin, että hänen laukussaan oli pesemättömiä astioita, mistä syystä pojat olivat nostaneet hänen laukkunsa ulos. Pyysimme häntä pesemään astiat ja palaamaan huoneeseen. Kun asiaa yritettiin selvittää, hän ei enää puhunut meille. Emme voineet jättää häntä yöksi ulos. Yksi huone oli vapaana, ja hän halusi mennä sinne, Rämösanoo.

Pojan isän mukaan hänen lapsensa vammaan kuuluu se, että hän suhtautuu varauksella vieraisiin ihmisiin.

– Poika ei päästä lähelleen ennen kuin tutustuu ihmisiin.

Seurakunnan mukaan pojan turvallisuutta ei pystytty turvaamaan, eikä hän osallistunut leirin toimintaan vaan jättäytyi pois ilmoittamatta asiasta opettajille.

– Rippikoululaisella olivat yhtä lukuun ottamatta kaikki tutustumiskäynnit tekemättä ja tähän tuli lisäksi osallistumattomuus leirin toimintaan. Rippikoulun suorittamiseksi ei riitä vain läsnäolo leirillä. Hän olisi voinut siirtyä päiväkouluun, olisin voinut pitää hänelle myös yksityisrippikoulua. Näistä vaihtoehdoista huoltaja ei halunnut kanssani keskustella, kun hän haki nuorta leiriltä, Rämö kertoo.

Vanhemmat: Kerroimme leirinvetäjille lapsen terveystilanteesta

Seurakunnan mukaan lapsen kehitysvammaisuus ei ollut leirinvetäjien tiedossa etukäteen. Lapsen isä puolestaan kertoo vanhempien tehneen asian selväksi sekä kirjallisesti että suullisesti.

Rippikoulun suorittamiseksi ei riitä vain läsnäolo leirillä.

Anne-Maria Rämö

Isän mukaan pojan diagnoosi on selvitetty perusteellisesti ilmoittautumislomakkeessa. Hän ei tiedä sanatarkasti, mitä papereissa lukee, sillä pojan äiti hoiti ilmoittautumisen.

– Pojan äiti kysyi, voiko laittaa ilmoittautumislomakkeeseen lapsen sairaushistorian. Sanoin, että se pitää laittaa. Suurin rikos lasta kohtaan olisi, jos ei ilmoittaisi vammasta leirin pitäjille. Silloin lasta ei ymmärretä.

Lahden seurakuntayhtymän mukaan ilmoittautumislomakkeessa ei ole mainintaa kehitysvammaisuudesta, ainoastaan oppimisvaikeuksista.

Isä on seurakunnan mielestä tarkoittanut osallistujakorttia, joka toimitetaan leirin turvallisuusvastaavalle ennen leiriä. Tätä lomaketta turvallisuusvastaava ei ole saanut.

Kun seurakunta ja vanhemmat ovat selvitelleet tapahtumaketjua, he ovat tulleet siihen tulokseen, että lomake on todennäköisesti kadonnut postissa.

Kirkkoherran mukaan lapsen tiedot kirjataan leiriä varten lomakkeeseen. Yleensä lapsi opitaan tuntemaan jo leirikokoontumisissa. Vanhempien kanssa keskustellaan, jos rippikoululaisen käyttäytymisessä on jotakin huomioitavaa.

Kehitysvammaisille myös omia leirejä

Teppo Kerkän poika ei päässyt rippileirin tapaamisiin, mutta isän mukaan korvaavista tehtävistä oli sovittu seurakunnan kanssa. Rippileiristä tuli myös etukäteen lasku vanhemmille. 

Jokainen vammainen voi osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnan toimintaan.

Marianna Ohtonen

Pojan isän mukaan hän ja pappi olivat käyneet useita puhelinkeskusteluja ennen leiriä. Hänen mukaansa myös lapsen kehitysvammasta oli puhetta.

Leiriä vetäneen papin mukaan hän sai tiedon lapsen kehitysvammaisuudesta vasta toimittajalta.

Kehitysvammaisille järjestetään omia leirejä, ja silloin nuori voi saada leirilleen mukaan henkilökohtaisen avustajan, huomauttaa kirkkoherra. Kerkän mukaan hänen kanssaan tällaisesta mahdollisuudesta ei ollut juteltu.

Kehitysvammaliitto: erilaisuutta ei aina ymmärretä

Kehitysvammaliitto ei ota kantaa rippileirin tapahtumiin ja kehitysvammaisen lapsen poistamiseen leiriltä kesken kaiken, koska liitolla ei ole tarkkaa tietoa tapahtuneesta.

Toiminnanjohtaja Marianna Ohtosen mukaan on jokaisen itse päätettävissä, tuoko kehitysvammaisuuden esille ja jos, miten.

Ohtonen huomauttaa, että YK:n vammaisten yleissopimus kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella.

– Se on vahva asiakirja ja velvoittaa siihen, että jokainen vammainen voi osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnan toimintaan.

Kehitysvammaliiton mukaan vammaisia ihmisiä syrjitään Suomessa edelleen. Erilaisuuden hyväksymisessä ja asenteissa on paljon tehtävää, toiminnanjohtaja huomauttaa.

– Ihmiseltä saatetaan estää pääsy ravintolaan esimerkiksi siksi, että tämän puhe on epäselvää tai ääni kova. Pilkkaamista ja kiusaamistakin esiintyy.

Näyttää siltä, ettei poika mene rippikouluun enkä patista häntä sinne.

Teppo Kerkkä

Rippikoulu jää väliin – ainakin tänä kesänä

Teppo Kerkän mukaan hänen lapsensa ei ymmärrä, miksi hänet poistettiin leiriltä. Kerkän mukaan olisi tärkeää, että tietoisuus vammaisuudesta lisääntyisi, jotta muille ei kävisi samalla tavalla ja erityistä ohjausta tarvitsevat lapset ohjattaisiin oikeanlaisille leirille.

– Näyttää siltä, ettei poika mene rippikouluun enkä patista häntä sinne. Katsotaan ensi vuonna uudelleen, haluaako hän mennä leirille. Hän saa päättää itse, sanoo Kerkkä.

Seurakunta aikoo palauttaa leirimaksun perheelle. Leiripappi Anna-Maria Rämö painottaa, että hyvä leirikokemus on tärkeä sekä seurakunnalle että rippilapsen vanhemmille.