Rakennustyömaat vaikeuttavat näkövammaisen kaupunkiliikkumista

Työmaiden täyttämä kaupunki voi olla näkövammaiselle vaarallinen sokkelo. Vahinkoja sattuu ympäri Suomen, vaikka rakennusurakoitsijoita ohjeistetaan työmaaturvallisuudesta.

Kotimaa
Valkoinen keppi varoittaa näkövammaista kadulla olevista esteistä.
Salla Laurila / Yle

Oulun keskusta remontteineen vaikeuttaa näkövammaisen arkea. Vaikeasti näkövammaiselle Katja Kuuselalle paikasta toiseen löytäminen on remonttien keskellä hankalaa.

– Koskaan ei voi etukäteen tietää, mistä pääsee kulkemaan. Se tietysti aiheuttaa jännitystä liikkumiseen.

Kuusela kuitenkin mainitsee, että tällä hetkellä keskustan työmaiden aitaus on hoidettu mallikkaasti.

– Meillähän on nyt hyvä tilanne Oulussa, sillä keskustan remonttiaitaukset ovat korkeat ja jämäkät. Niistä ei voi päästä vahingossa työmaa-alueelle. Poikkeuksena tietenkin aukkokohdat, joista autot kulkevat.

Työmaa-alueen turvallisuus on urakoitsijan vastuulla

Näkövammaisten liiton esteettömyysasiantuntija Hanna-Leena Rissanen kertoo, ettei työmaiden aitauksessa aina muisteta ajatella näkövammaisia, vaikka rakennustyömaa-alueen turvallisuus on urakoitsijan vastuulla.

Koskaan ei voi etukäteen tietää, mistä pääsee kulkemaan. Se tietysti aiheuttaa jännitystä liikkumiseen.

Katja Kuusela

– On useitakin esimerkkejä siitä, että näkövammainen on tipahtanut kaivantoon. Näitä on sattunut aivan ympäri Suomea, muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

– Sellaisenkin tapauksen tiedän, missä on tipahdettu kaivannossa työskennelleen työntekijän päälle.

Rissasen mukaan ongelmia aiheuttaa myös jalankulkua liikenteessä ohjaavat kyltit, joita näkövammaiset eivät pysty näkemään. Tämän lisäksi kulkuväylille jätetyt työkoneet saattavat aiheuttaa vaaratilanteita näkövammaisille.

Tukevat aidat ohjaavat kulkemista parhaiten

Juuri hyvin toteutetulla aitauksella voitaisiin ehkäistä vaaratilanteita.

– Enimmäkseen käytetään tukevia valkoisia aitoja. Riippusiimaa ei valkoisella kepillä tunne.

Rissasen mukaan Helsingissä rakennustyömaiden esteettömyyden tarkastukseen on nimetty erikseen henkilö rakennusvalvontavirastosta.

– Rakennusfirmoilta pitäisi löytyä ohjeet työmaiden turvalliseen rakentamiseen, Rissanen kertoo.

Apua olisi myös korkeakontrastisten värien käytöstä

Oululaisen Katja Kuuselan mukaan liikkuminen kaupungin keskustassa on ilman remonttejakin paikoin haasteellista. Muun muassa vääriin paikkoihin jätetyt polkupyörät ja mainoskyltit vaikeuttavat liikkumista esimerkiksi kävelykatu Rotuaarin alueella.

On useitakin esimerkkejä siitä, että näkövammainen on tipahtanut kaivantoon. Näitä on sattunut aivan ympäri Suomea.

Hanna-Leena Rissanen

Keskustaan asennettuja ohjausraitoja ei myöskään ole Kuuselan mukaan jatkettu tarpeeksi kattavasti kävelykadulle, mikä vaikeuttaa paikasta toiseen suunnistamista.

Oulun kaupungin vammaisneuvosto on myös pyytänyt toistuvasti, että Rotuaarilla sijaitseva esiintymislava merkittäisiin korkeakontrastisin värein, sillä nykyisellään näkövammaisen on vaikea erottaa porrastettua kiveystä ympäristöstä.

– Se on kaikki ihan samanväristä. Monia heikkonäköisiä auttaisivat hyvät kontrastit. Kuusela kertoo, että esteettömyysasioita on käsitelty kaupungin vammaisneuvostossa myös kävelykadun osalta.

– Mutta toteutuksessa nämä asiat ovat jääneet puolitiehen, Kuusela toteaa.