Viikko tieteessä: Miksi Siperian outo kraatteri laajenee ja jalkapalloilijat sylkevät koko ajan?

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä viikon varrelta.

tiede

Cernin tutkijat ovat Higgsin bosoniakin tärkeämmän hiukkasen jäljillä – suomalaistutkija: "Tämä on vallankumous"

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä Sveitsissä eletään jännittäviä aikoja. Lähikuukausina saattaa ratketa, meneekö maailmankaikkeuden pienimpien hiukkasten suhteita määrittelevä standardimalli uusiksi.

Standardimalli ennusti vuonna 2012 löydetyn Higgsin hiukkasen, mutta nyt kiikarissa oleva hiukkanen toisi siihen uusia ulottuvuuksia. Loppuvuoteen kestävän koesarjan aikana törmäyksiä kerätään kymmenen kertaa aiempaa enemmän. Cernissä työskentelevän Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen professorin Risto Oravan mukaan uusia havaintoja saatiin viimeksi tällä viikolla. Ne tukevat joulukuun havaintoja, mutta eivät vielä todista niitä. Työ Sveitsissä jatkuu yötä päivää. Joulukuun jälkeen aiheesta on syntynyt jo 400–500 tieteellistä julkaisua.

Hiukkasta etsitään muun muassa Oravan kehittämällä keinolla, jossa käytetään hyväksi koko 27 kilometriä pitkää LHC-törmäytintä. Oravan mukaan hitusessa voi olla kyse pimeästä aineesta tai ylimääräisistä ulottuvuuksista aika-avaruudessa, ja löytyessään se avaisi uusia käsityksiä siitä mitä aine, aineavaruus ja energia ovat.

Hiukkaskiihdytin tunnelissa.
Näkymä suuresta hadronitörmäyttimestä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä.Martial Trezzini / EPA

Väitös: Jos lasta kohtelee kaltoin, hän sairastaa myös aikuisena

Kielteiset elämänkokemukset lapsuudessa voivat näkyä elimistön tulehdusjärjestelmässä vielä vuosikymmenten päästä. Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksen mukaan masennus, unihäiriöt ja kaltoinkohtelu lapsuudessa lisäävät ruumiillista sairastavuutta ja muuttavat immuunijärjestelmämme toimintaa. Väitöstutkimuksessa selvisi, että masentuneilla on poikkeavia määriä immuunipuolustusjärjestelmän säätelyyn osallistuvia välittäjäaineita. Erityisen herkkä ajanjakso on lapsen ensimmäinen vuosi, mutta herkkä jakso jatkuu jopa 9–10-vuotiaaksi asti.

Lapsi leikkii leikkihevosella.
Toni Pitkänen / Yle

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamaksi epäilty outo kraatteri kasvaa Siperiassa

Taimyrin niemimaalle Siperiassa kolmisen vuotta sitten yllättäen ilmestynyt kraatteri kummastuttaa edelleen tutkijoita. Kun alueella liikkuvat paimentolaiset löysivät kraatterin, se oli noin neljä metriä leveä ja sata metriä syvä. Puolessatoista vuodessa kraatteri kuitenkin kasvoi niin, että se oli läpimitaltaan noin 70 metriä. Viimeisimmällä tutkimusmatkalla havaittiin, että kraatterin sisälle on syntynyt järvi, kun sitä ympäröivän maaston ikirouta on sulanut. Vallitsevien teorioiden mukaan Taimyrin kraatteri ja kymmenet muut kraatterit läheisellä Yamalin niemimaalla ovat joko pingojen eli jäätulppien tai metaaniräjähdysten synnyttämiä. Metaania vapautuisi sulavasta turvemassasta. Venäläistutkijat varoittavatkin, että Siperian suot vettyvät vauhdilla metaanijärviksi.

Kuvakaappaus Siberian Times -verkkosivuilta.
The Siberian Times

Tanskassa maasta paljastui viikinkiajan suurin kulta-aarre

Leveästi hymyilevä nainen istuu maassa ja pitelee kämmenillään kahta kultaista rannerengasta.
Marie Aagaard Larsen teki elämänsä löydönPoul Nørgaard Pedersen

Tanskassa on tehtykaikkien aikojen suurin viikinkiaikainen kulta-aarrelöytö. Harrastaja-arkeologit löysivät Vejenistä Etelä-Jyllannista kuusi kultaista ja yhden hopeisen rannekorun. Tanskan kansallismuseon edustaja Peter Pentz kuvaa löytöä historialliseksi, sillä viikinkiaika oli ennen muuta hopea-aikaa. Lähes kaikissa löydöissä on tähän saakka ollut pelkästään hopeaa, ja jos kultaa ylipäätään on, sen osuus aarteesta on ollut pieni. Renkaat ovat tiettyä Jellingin tyyliksi kutsuttua koristelutyyliä, joka ilmestyi koruihin 900-luvun alkupuoliskolla ja hiipui ennen vuotta 1000. Vejenistä löydetyissä koruissa kultaa on kaikkiaan 900 grammaa.

Rannerenkaat löytänyt kolmen hengen harrastajaryhmä lähti metallinpaljastimineen alueelle, koska sieltä oli runsaat sata vuotta sitten löytynyt kultaketju. Metallinpaljastin alkoi ulvoa vain kymmenen minuutin etsintöjen jälkeen. Uuden aarteen tarkka löytöpaikka pidetään toistaiseksi salassa, jotta tutkijat saavat tehdä työnsä rauhassa.

Fyysistä vai psyykkistä? – Miksi jalkapalloilijat sylkevät jatkuvasti?

Kiivaan jalkapallo-ottelun aikana pelaajilla on tunnetustisylki herkässä. Fyysisen rasituksen aikainen limaneritys ei pelaajien sylkemisherkkyyttä yksin selitä, sillä siinä missä miehet sylkevät jatkuvasti, naiset eivät pelikentällä räi juuri koskaan. Sylkeminen kuvastaa usein pettymystä, sillä harva juuri maalin tehnytsylkee, mutta ohi laukonut sitäkin useammin. Tilanteeseen pettynyt sympaattinen hermosto saa pienen piikin johtuen siitä, että siihen tilanteeseen liittyi voimakas tunnelataus. Tämä tunnelataus vaikuttaa aivoissa sijaitsevaan syljenerityskeskukseen.

Patrice Evra.
Johann Hattingh / EPA