Muuttuiko Suomen Nato-kanta? Tässä ovat tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon pääkohdat – video

Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ovat lisänneet turvattomuutta Itämeren alueella ja muualla Euroopassa.

politiikka
Uutisvideot: Turvallisuuspoliittisen selonteon pääkohdat
Uutisvideot: Turvallisuuspoliittisen selonteon pääkohdat

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) marssi perjantaina tiedotusvälineiden eteen kertomaan uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisällöstä. Soinin mukaan turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut, joten Suomen on tiivistettävä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Keskeisimmin turvallisuuteen ovat vaikuttaneet Krimin valtaus ja Venäjän toimet Itä-Ukrainassa.

Tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on kaikkiaan 15 painopistettä, joista kiinnostavimmat koskevat Suomen suhteita Natoon, naapurimaihin ja Euroopan unioniin.

1. Suhteiden kehittäminen Naton kanssa

Selonteon mukaan Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan.

– Nato-jäsenyyden suhteen hallitus toteuttaa ohjelmaansa. Tähän ei sisälly mitään piiloviestiä, että nyt ollaan juuri menossa tai että ei olla menossa, mutta pidämme mahdollisuutta yllä, Soini linjaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa todetaan, että "Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä".

2. Suomen ja Ruotsin yhteistyö syvenee

Suomi aikoo lisätä turvallisuuspoliittista yhteistyötä pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa.

– Suomen ja Ruotsin kahdenvälisellä yhteistyöllä on erityisasema. Siksi syvennämme yhteistyötä yhteisten etujen pohjalta ilman rajoitteita, ulkoministeri Soini kertoo.

3. Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuuspolitiikassa

Suomi ei halua eristäytyä eurooppalaisista kumppaneistaan. Tuoreessa selonteossa Suomi tukee EU:n kehittymistä jäsenvaltioiden yhteisenä turvallisuustoimijana. Myös Venäjä-politiikassa Suomi kuuluu EU-rintamaan.

– EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen Venäjä-suhteiden perusta, Soini sanoo.

Selonteon muut painopisteet liittyvät muun muassa suhteiden tiivistämiseen Yhdysvaltojen kanssa, Arktisen alueen turvallisuuteen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämiseen, rauhanvälitykseen, sääntöpohjaisen toiminnan vahvistamiseen sekä mahdolliseen kriisiin varautumiseen.

Nopsa-studio.
Politiikan toimittajat Riikka Uosukainen ja Ari Hakahuhta analysoivat perjantaina julkistetun turvallisuuspoliittisen selonteon sisältöä ja merkitystä.