Muistelokulttuurista kohti uutta omaperäisyyttä – karjalainen kulttuuri tarvitsee perinteitä ja uudistajia

Karjalaiset kesäpäivät esittelevät karjalaista kulttuuria monelta kantilta. Samalla, kun perinteistä pidetään kiinni, seuroissa etsitään uusiakin tapoja siirtää niitä nuoremmille. Kesäjuhliin kuuluvat tuttujen tapaamiset, pitäjä- ja sukutiedon vaihtaminen sekä tietysti karjalanpiirakat.

Kotimaa
Karjalaiset kesäjuhlat kutsuvat tapaamaan tuttuja Seinäjoelle tänä viikonloppuna.
Hanne Leiwo/Yle

SeinäjokiIhan ensimmäiset Karjalaiset kesäjuhlat järjestettiin vuonna 1953. Siitä lähtien kesäjuhlille on kokoonnuttu joka kesä viikkoa ennen juhannusta.

Seinäjoella Karjalaiset kesäjuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran - tai viimeksi - kesällä 1955. Silloin urheilupainotteisessa tapahtumassa urheilun rinnalle nostettiin myös karjalainen kulttuuri.

– Muistan, kun isä ja äiti lähtivät tapahtumaan polkupyörillä Jalasjärveltä Peräseinäjoen kautta. Matkaa oli varmaan 45 kilometriä hiekkatietä pitkin, muistelee Pekka Paakkinen Jalasjärveltä tapahtumaa.

Ovet auki jokaiselle

Tänä viikonloppuna, kun Seinäjoella kokoonnutaan toisen kerran historiassa, tapahtumassa on mukana sekä kulttuuria että urheilukulttuuria. Seinäjoella nimittäin kisataan kulttuuriohjelman ja tuttujen tapaamisen lomassa myös kyykän mestaruudesta.

Pitäjälehtiä Karjalaisilla kesäjuhlilla Seinäjoella.
Pitäjälehtiä Karjalaisilla kesäjuhlilla Seinäjoella.Hanne Leiwo/Yle

Karjalaisia kesäjuhlia päätettiin hakea Seinäjoelle heti, kun Provinssi jätti juhannuksen alla olevan viikonlopun tapahtumilta tyhjäksi. Karjalaisten suurta kokoontumista kökkivät nyt Karjala-seurojen Pohjanmaan piiri ja paikallisyhdistykset koko vanhan Vaasan läänin alueelta. Portilla ei kysellä tulijoilta, kenellä on karjalaiset juuret ja kenellä ei.

– Kaikki ovat tervetulleita, toteaa järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Markku Pulli.

Yli kahden kilometrin juhlakulkue

Isokyrön Karjalaiset ry:n puheenjohtaja Raimo Kaksonen ja Jalasjärven Karjalaiset ry:n puheenjohtaja Aimo Uimonen ovat Seinäjoki Areenassa rakentamassa tapahtumapaikkaa valmiiksi vieraille. Molemmille kesäjuhlat ovat jokakesäinen tapahtuma, jota ei jätetä väliin.

– Halusin olla ainakin kerran elämässä mukana tekemässä tätä tapahtumaa ja varmistaa, että perinne jatkuu. Että nuorisokin muistaisi, että meidän vanhemmat ovat kotoisin Karjalasta, joka jouduttiin aikanaan pakolla jättämään, Raimo Kaksonen sanoo. 

Raija Levo (vas.) Kivennapaseurasta sekä Heidi Kiuru, Raija Laaksone ja Terttu Ketola Hiitolan pitäjäseurasta toivottavat väen tervetulleeksi tutustumaan pitäjäseurojen toimintaan.
Raija Levo (vas.) Kivennapaseurasta sekä Heidi Kiuru, Raija Laaksonen ja Terttu Ketola Hiitolan pitäjäseurasta toivottavat väen tervetulleeksi tutustumaan pitäjäseurojen toimintaan.Hanne Leiwo/Yle

Vaikka talkoolaisille riittää hommaa läpi tapahtuman, aikovat miehet mahdollisuuksien mukaan seurata myös ohjelmaa. Sunnuntaisessa kulkueessa molemmat ovat yhdistystensä lippujen kantajina, jussipuvuissa.

– Lippu kannetaan ja pääjuhlaa jäädään seuraamaan, mutta kun juhla loppuu, jäädään keräämään tuoleja, Uimonen toteaa.

Kulkue on yksi tapahtuman kohokohdista. Seinäjoella sen pituus on rapiat kaksi kilometriä. Kulkueen alussa kulkee soittokunta, siellä täällä kuoroja laulamassa ja lippuja on parisataa.

– Kulkueen etupää on varmaan Areenalla juhlapaikalla, kun viimeiset lähtevät matkaan Lakeuden Ristiltä, Kaksonen miettii. 

Kulttuurin murrosaikaa

Markku Pulli muistelee, että Karjala-seurat perustettiin aikanaan karjalaisten edunvalvojiksi evakoita asutettaessa. Ihan ensimmäiset seurat perustettiin jo 1940. Kulttuuri tuli varsin nopeasti mukaan toimintaan.

– Todettiin, että on tarvetta kehittää ja ylläpitää karjalaista kulttuuria. Ja sehän ei lopu koskaan, kulttuuri on ja kehittyy. Uskon, että tässä kansainvälistyvässä maailmassa on pohjalaisuudella, hämäläisyydellä – karjalaisuudellakin – entistä enemmän imua, Pulli sanoo.

Karjala-seurojen Pohjanmaan piirin puheenjohtajana toimiva Pulli kertoo, että kesäjuhlajärjestelyjen jälkeen seuroissa on tarpeen ja aikaa katsoa, miten toimintaa saataisiin kehitettyä nuoria kiinnostavaksi.

Pitäjäesittelyjä Karjalaisilla kesäjuhlilla Seinäjoella.
Pitäjäesittelyjä Karjalaisilla kesäjuhlilla Seinäjoella.Hanne Leiwo/Yle

Seinäjoella on tarjolla kattaus karjalaista kulttuuria käsitöiden, musiikin ja esimerkiksi näytelmien merkeissä. Osassa kulttuuriesityksiä näkyy ja kuuluu surumielisyys. Haikeus siitä, kun Karjalasta on jouduttu lähtemään.

– Osittain on ehkä jäätykin siihen muistelokulttuuriin eli se perintö, mikä Karjalasta on tuotu, sitä on vaalittu, Pulli vastaa kysymykseen karjalaisen kulttuurin kehittymisestä viime vuosikymmeninä.

– Mutta kyllä meillä on uudempaakin, esimerkiksi musiikkia Karjalasta. Ehkä se on tänä päivänä perinteitä ja uuden hakemista. Eletään murrosaikaa, että pitää löytää uutta omaperäisyyttä karjalaiseen kulttuuriin.

"Ei ole kahta samanlaista karjalanpiirakkaa"
"Ei ole kahta samanlaista karjalanpiirakkaa"Hanne Leiwo/Yle

"Ei ole kahta samanlaista piirakkaa"

Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella tarjoaa areenan sukukokouksille ja pitäjätapaamisille. Tilaa ja tiloja on järjestetty myös kävijöiden vapaamuotoisille tapaamisille, tarinoinnille ja kuulumisten vaihdolle. Ja totta kai, hengenkulttuurin ohella myös ruumiinkulttuurille: kesäjuhla ei olisi kesäjuhla ilman karjalanpiirakoita.

– Meillä on piirakan leipomista ja piirakkakahvila, Aimo Uimonen kehaisee. Myös Jalasjärven yhdistyksen naiset ovat leiponeet juhlavieraille piirakoita talkoilla.

– Kyllä kaupan piirakat ovat halpoja kopioita näihin verrattuna. Nämä tehdään ruisjuureen ja paistetaan sopivan rapsakoiksi, Raimo Kaksonen sanoo.

Ovatko Karjalaisten kesäjuhlien kävijät sitten tavallista kriittisempiä piirakansyöjiä?

– Varmaan löytyy asiantuntijoita, jotka ovat maistelleet piirakoita siellä sun täällä ja osaavat arvostaa hyvää piirakkaa, Raimo Kaksonen sanoo.

– Mutta, kun käsin tehdään, niin ei ole kahta samanlaista piirakkaa – eli ei saa olla liian kriittinen, Uimonen nauraa vieressä.