Koe uusi yle.fi

Hävikkiruokaravintola ihmettelee, miten paljon ruokaa päätyy roskiin – 300 miljoonan euron arvosta vuodessa

Suomen kiertotaloustoimijat haluavat, että teollisuus kierrättäisi materiaalit eikä jätettä syntyisi. Esimerkiksi kaupoista roskiin päätyvän ruuan pitäisi loppua lähes kokonaan.

talous
Ihmisiä ottamassa ruokaa.
Hävikkiruokaravintola Waste2Tastessa syötiin brunssia lauantaina.Yle

Kokki Mikko Tiainen saa pistää mielikuvituksensa peliin, kun kauppojen ylijäänyt ruoka saapuu Suomen ensimmäiseen hävikkiruokaravintolaan. Keittiöön ilmestyvien ruoka-aineiden valikoima riippuu esimerkiksi säästä.

– Jos on sateista ja ihmiset ei liiku puistoissa vaan jäävät kotiin, tulee esimerkiksi lihaa vähemmän. Jos taas paistaa aurinko, hedelmiä tulee enemmän, Tiainen sanoo.

Ammattikokki ei jää neuvottamaksi, vaan hävikkiruokaravintolan ensimmäisellä brunssilla tarjoiltiin lauantaina salaattibuffet, täytettyjä munakoisoja vihanneksilla, karjalanpaistia ja paistettuja perunoita.

Popup-ravintolana aiemmin toiminut Waste2Taste avaa ovensa Lapinlahden sairaalan tiloissa virallisesti vasta elokuussa. Ravintola kuitenkin aloitti toimintansa jo nyt, sillä ruokaa virtaa sisään.

Ravintola hakee hävikkiruokaa noin kymmenestä ruokakaupasta joka päivä. Sopimuksen mukaan ravintola vie kaupoista mukanaan kaiken hävikkiruuan.

Se on aivan liikaa – koko saadusta määrästä vain kymmenen prosenttia riittäisi ravintolan pyörittämiseen. Valtaosan eli jopa 90 prosenttia Waste2Tasten ruokakuskit kiikuttavat työajallaan ruoka-avun toimijoille.

Mansikkakakku.
Banaanikakku on ravintolan listalla usein, sillä banaania tulee kaupoista eniten.Yle

– Olimme suunnitelleet, että ruokaa kaupoista hakevien kuskiemme päivät olisivat nelituntisia, mutta kyllä ne ovat puolet pidempiä, kun kierretään ruoka-aputoimijoita läpi, ravintolahanketta vetävä Johanna Kohvakka sanoo.

Kohvakka kummasteleekin, miksi ruuan kierrätys on Suomessa vapaaehtoisten varassa.

– Tällä hetkellä ruoka-aputoimijat toimivat pitkälle vapaaehtoisesti. He käyvät ehkä pari kertaa viikossa hakemassa ruokaa. Jos ruuan kerääminen järjestettäisiin keskitetysti, saataisiin ihmeitä aikaan, hän sanoo.

300 miljoonalla ruokaa roskiin

Ihmeitä voikin olla luvassa, sillä Suomesta halutaan tehdä kiertotalouden edelläkävijä. Kiertotaloudessa jätettä ei synny, vaan teollisuuden ja kuluttajien käyttämät materiaalit kiertävät uusiokäyttöön.

– Jos materiaali menee kaatopaikalle tai polttoon, sen arvo häviää kokonaan. Jos se saadaan pysymään kierrossa, teollisuus saa samalle materiaalille katetta useaan kertaan, johtaja Mari Pantsar Sitrasta sanoo.

Eduskunnan valvoma juhlarahasto Sitra on laatinut kevään aikana ministeriöiden ja yritysten kanssa toimenpideohjelmaa, jonka avulla esimerkiksi ruoka kiertäisi ilman, että sitä päätyy lainkaan jätteeksi.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antoi jo kolmisen vuotta sitten uuden ohjeistuksen siitä miten kaupat saavat luovuttaa hävikinalaisia elintarvikkeita ruoka-apuun. Sen jälkeen biojätteeseen päätyvän ruuan määrä on laskenut, mutta hävikin määrä on edelleen huikea.

– Heitämme ruokaa roskiin noin 300 miljoonan euron edestä. Sillä on kansantaloudellisia vaikutuksia. Siinä heitetään roskiin koko ruuan tuotantoketju, Pantsar sanoo.

Uudessa kiertotalousohjelmassa halutaan helpottaa muun muassa lähiruuan päätymistä kauppoihin. Jos hävikkiä syntyy, sitä voidaan tehdä biokaasua liikenteen polttoaineeksi.

Kierrätetyt materiaalit kalliimpia kuin neitseelliset

Biokaasua valmistetaan jo nyt ainakin sadan K-kaupan ruokajätteestä. Sitä tekee Gasum. Sekä kuluttajalle että kaasua energiana käyttävälle teollisuudelle hinta on kuitenkin perinteistä maakaasua kalliimpi.

Sama ongelma pätee myös teollisuuden kierrättämiin raaka-aineisiin.

– Kun myydään kierrätettyjä materiaaleja, ne voivat olla jopa kalliimpia kuin neitseellisistä materiaaleista tehdyt materiaalit, sillä ne vaativat hyvin paljon analytiikkaa ja testausta. Pitäisi luoda kannusteita siihen, että ne olisivat kustannuksiltaan järkeviä, Mari Pantsar sanoo.

Vastaavia toimenpideohjelmia laaditaan nyt ympäri Eurooppan suuria kaupunkeja. EU julkaisi loppuvuodesta kiertotalouspaketin, jolla suitsitaan jäsenmaiden jätemääriä.

Esimerkiksi Pariisin kaupungissa kovalla työllä laadittu ohjelma on jäänyt toistaiseksi byrokratian rattaisiin odottamaan toimeenpanoa.

Sitrasta vakuutetaan, että sama kohtalo ei uhkaa Suomessa. Nyt ideoidut keinot viedään Pantsarin mukaan lopulta eduskunnan käsittelyyn.

Seuraavaksi Sitra etsii aluetta, jonka kaupat, ruuantuottajat ja myös kuluttajat alkaisivat pilotoida suljettua ruuan kiertoa.

Hävikkiruuassa maksaa kuljetus

Keittiö.
Hävikkiravintolaa ei pyöritetä vapaaehtoisvoimin. Se työllistää muun muassa kokkeja ja ruuan kuljettajia.Yle

Myöskään hävikkiruokaravintola ei pysty kilpailemaan hinnoilla, vaikka raaka-aineet saadaan ilmaiseksi. Brunssin hinta on parikymmentä euroa, joka on suurinpiirtein saman verran, kuin helsinkiläisravintoloissa keskimäärin.

– Ravintolaa ei pyöritetä vapaaehtoisilla. Ruuan kuskaaminen ja kokkien palkat maksavat, Johanna Kohvakka sanoo.

Ravintola startattiin EU-tuella ja joukkorahoituksella.

Kohvakka sanoo myös, ettei ravintola edes halua profiloitua halvan ruuan paikaksi. Pikemminkin tarkoitus on saada myös normaalituloiset ihmiset huomaamaan, että kauppojen myyntikelvottomaksi luokittelemasta ruuasta voi loihtia gourmet-tasoisia annoksia.