Hyppää sisältöön

Niinistö kehotti Kultaranta-keskusteluihin maaotteluhengessä – ehdotti tiiviimpää ulkopoliittista kumppanuutta

Niinistö ja Löfven korostivat yhteistyön merkitystä rauhan takeena.

Stefan Löfven ja Sauli Niinistö Kultarannassa 19. kesäkuuta. Kuva: Petteri Paalasmaa / AOP

Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan konfliktin pidentyminen ovat muuttaneet Itämeren alueen turvallisuutta, totesivat sekä presidentti Sauli Niinistö että Ruotsin pääministeri Stefan Löfven puheenvuoroissaan Kultaranta-keskusteluissa.

Suomella ja Ruotsilla on ollut tapana vastata ajan haasteisiin, Niinistö huomautti. Maat ovat syventäneet viime vuosina turvallisuuspoliittista yhteistyötään.

Nyt presidentti ehdotti tiiviimpää ulkopoliittista kumppanuutta Suomen ja Ruotsin välille.

Tiiviimpi ulkopoliittinen kumppanuus

Sitä ennen Niinistö muistutti turvallisuuspolitiikkansa neljästä peruspilarista: puolustuskyvystä, länsi-integraatiosta, Venäjä-suhteista ja kansainvälisestä oikeudesta. Niiden tavoitteena on rauha ja turvallisuus, Niinistö totesi.

– Olen jo pitkään ollut sitä mieltä ja sen sanonutkin, että puolustus- ja sotilaallinen yhteistyö tarvitsevat rinnalleen myös tiiviimpää ulkopoliittista kumppanuutta Suomen ja Ruotsin välillä.

Niinistö mielestä ulkopolitiikka ja sen keinot ovat sekä Suomelle että Ruotsille molemmille tutuimpia toimintavälineitä. Hän uskoi, että niitä voisi käyttää myös Ukrainan konfliktin ratkaisemisessa.

– Uskon, ettei tästä tilanteesta ole helppoa tai nopeaa ulospääsyä, mutta samalla kieltäydyn uskomasta, etteikö sitä kannattaisi koko ajan etsiä. Tästäkin on kysymys.

Kultarannan malli Ruotsista

Niinistö paljasti avauspuheenvuorossaan, että hän on hakenut Kultaranta-keskustelujen mallin Ruotsista, nimittäin Sälenin puolustuskonferenssista.

– Jos me suomalaiset jotain Ruotsista tiedämme, niin sen, että siellä osataan keskustella, totesi Niinistö leikkimielisesti.

Hän kehotti myös suomalaisia näyttämään keskustelutaitonsa ja toivoi kaksipäiväiseen tapahtumaan hieman maaotteluhenkeä. Hän toivoi kuitenkin, ettei sitä tulkittaisi pitkittyneinä puheenvuoroina vaan napakoina keskusteluina ja uutta sanoen.

Ruotsi uskoo liittoutumattomuuteen ja yhteistyöhön

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven totesi omassa puheenvuorossaan, että Ruotsin puolustuspolitiikan kulmakivet ovat liittoutumattomuus ja yhteistyö.

– Ulkopolitiikka on ensimmäinen puolustuksemme. Turvallisuutta luodaan yhdessä. Kykymme vastustaa konflikteja alkaa lähialueesta, sanoi Löfven.

Hänkin näki, että Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Venäjän asevoimien harjoitus- ja tiedustelutoiminta on lisääntynyt Itämeren alueella ja Venäjän ilmavoimat käyttäytyvät provosoivasti ja epäammattimaisesti, totesi Löfven.

Lisäksi Venäjä kohdistaa kyberhyökkäyksiä ja informaatiosotaa Ruotsia vastaan aiempaa selvemmin.

– Jännitteet ovat lisääntyneet. Meidän pitää muuttaa kehityksen suunta. Meidän pitää palauttaa ajatus Itämerestä rauhan merenä.

Hän korosti, että Ruotsi ei koe Venäjää konkreettisena uhkana omalle alueelleen ja piti sodan mahdollisuutta lähivuosina epätodennäköisenä.

Vuoropuhelua kaikilla alustoilla

Löfven korosti vuoropuhelun tärkeyttä Venäjän kanssa esimerkiksi arktisen alueen, Barentsin meren ja Itämeren alueen yhteistyöelimissä ja huomautti, että Venäjän kanssa keskusteltaessa on tärkeää pitää kiinni demokraattisista arvoista.

EU:n asettamat pakotteet Venäjää vastaan pysyvät niin kauan, kun Minskin rauhansopimusta ei noudateta, totesi Löfven.

– Asevoimien käyttöä suvereenin valtion rajojen muuttamiseen ei voi, eikä pidä ikinä hyväksyä. Valtioilla on oikeus suvereniteettiin, totesi Löfven Krimin valtauksesta.

Löfven lupasi, että Ruotsi ei katso passiivisena vierestä, jos toiseen Pohjoismaahan tai EU-maahan hyökätään. Hän lupasi niin antaa kuin mahdollisesti vastaanottaakin apua kriisin syttyessä.

Suomella erityinen rooli

Löfven katsoo, että Suomella on Ruotsin turvallisuudelle erityinen rooli.

– Huonontunut turvallisuustilanne tekee yhteistyöstämme merkityksellistä. Meillä molemmilla on pitkä liittoutumattomuuden perinne ja samanlainen käsitys kansainvälisestä turvallisuudesta, totesi Löfven.

Hänen mielestään Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö täydentää maiden omaa puolustuspoliittista suunnittelua ja valmistautumista. Mahdollisen sotilaallisen liittouman Suomen ja Ruotsin välillä Löfven tyrmäsi täysin.

Hän teki myös selväksi, että EU:n lisäksi Yhdysvalloilla on Ruotsin mielestä tärkeä rooli Euroopan turvallisuudelle. Ruotsi ja Yhdysvallat tekivät juuri aiesopimuksen puolustuspolitiikan tiivistämisestä ja Ruotsi on hyväksynyt Naton isäntämaasopimuksen tänä keväänä.

– Ruotsille on tärkeää käydä laajaa turvallisuuspoliittista keskustelua.

"Jokainen maa luo itse ulkopolitiikkansa"

Puheenvuorojen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää Niinistölle ja Löfvenille kysymyksiä. Kansanedustaja Antti Kaikkonen (Kesk.) kysyi, pitäisikö Suomen ja Ruotsin ulkopolitiikkaa koordinoida paremmin?

Löfven totesi vastauksessaan, että jokaisen maan pitää itse muodostaa ulkopolitiikkansa. Hän piti oven auki yhteistyön tiivistämiselle, mutta piti Euroopan unionia Ruotsille strategisesti tärkeimpänä kumppanina.