Professori: Kuva Natosta vakauttajana aiempaa positiivisempi – "Merkittävä pieni irtiotto"

Perinteinen pohjoismainen balanssi on hivenen murtumassa, arvioi kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto. Pohjoismainen balanssi on tarkoittanut, että Suomi ja Ruotsi ovat Nato-neutraaleja, liittoutumattomia maita, hän sanoi Ykkösaamussa.

Kuva: Ari Lahti / AOP

Suomen sisäisessä keskustelussa sotilasliitto Natoa toppuuttelevat lausunnot ovat jääneet sivuosaan, katsoo kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.

Hallitus julkaisi perjantaina ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa. Siinä Suomen ympäristön arvioidaan olevan nopeassa ja arvaamattomassa liikkeessä.

Aalto kommentoi perjantaista selontekoa Yle Radio 1:n Ykkösaamussa tänään maanantaina. Hänen mukaansa Suomessa on otettu askeleita kohti aiempaa positiivisempaa kuvaa Natosta vakauttajana.

Tiivistyvät Nato-suhteet nähdään jonkinlaisena osaratkaisuna, Aalto sanoi.

– Tämä on mielestäni merkittävä pieni irtiotto aikaisemmasta. Lähestymme balttinaapureitamme, ymmärrämme paremmin heidän turvallisuushuoliaan. Neljä, viisi vuotta sitten heidän turvallisuushuolensa olivat erilaisia kuin meillä. Asemoidumme nyt pikkuisen lähemmäksi heitä, hän arvioi selontekoa.

"Me olemme osa muutosta"

Aalto arveli, että perinteinen pohjoismainen balanssi on "hivenen" murtumassa ja sen takia Itämerestä ja Pohjois-Euroopasta on tullut yhä suuremman huomion kohde.

– Pohjoismainen balanssi oli sellainen, jossa Suomi ja Ruotsi olivat Nato-neutraaleja, liittoutumattomia maita, jos eivät suorastaan puolueettomia.

– Nyt keskustelu Suomessa ja Ruotsissa on hivenen muuttumassa. Nato-yhteistyömme on tiivistymässä. Silloin me itse, reaktiona Venäjän uuteen ulkopolitiikkaan ja sotatoimiin muualla, muutamme alueen turvallisuuspoliittista tasapainoa. Me olemme osa muutosta.

Kysymys kuuluu, kuka Suomen näkökulmasta on turvallisuuden tuottaja Itämeren alueella.

Mika Aaltola

Ykkösaamussa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola selitti huomiota muun muassa sillä, että Itämeren alue on yksi keskeisimpiä maailmankaupan kohtia.

– Kysymys kuuluu, kuka Suomen näkökulmasta on turvallisuuden tuottaja Itämeren alueella.

– Voi ajatella, että Nato on se taho, joka pystyy kriisiolosuhteissa tuottamaan turvallisuutta. Venäjällä tämä strateginen asetelma nähdään toisin, Aaltola sanoi.

Pekka Haavisto: Pieni tapahtuma voi johtaa suurempaan

Turvallisuustilanne oli maanantaiaamuna esillä myös Ylen aamu-tv:ssä. Siellä aiheesta keskustelivat kansanedustaja, entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ja kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.).

Räsänen näki turvallisuusympäristössä kaksi muuttunutta tilannetta, jotka voivat molemmat johtaa turvallisuusuhkiin.

– Toinen on Venäjän ja lännen välisen jännitteen lisääntyminen, Ukrainan tapahtumien ja Krimin valtauksen jälkeen. Toinen on terrorismiuhkan lisääntyminen. Tästä on valitettavasti nähty esimerkkejä Euroopassa. Tämä kytkeytyy osaltaan hallitsemattomaan maahanmuuttoon.

Itämerellä on nähty kaikenlaista uhittelua. Pieni tapahtuma voi johtaa johonkin paljon suurempaan.

Pekka Haavisto

Räsäseltä kysyttiin aamu-tv:ssä, pitäisikö Suomen varautua sotaan.

– Suomen tulee pitää yllä omaa puolustuskykyään. Meidän täytyy myös varautua sotilaallisen konfliktin mahdollisuuteen, vaikka tällä hetkellä sotilaallista uhkatilannetta ei ole päällä, hän vastasi kysymykseen.

Pekka Haaviston mielestä Venäjä ei ole Suomelle suora sotilaallinen uhka, "mutta jännitteen lisääntyessä kaikenlaista voi tapahtua".

– Nyt Itämerellä on nähty kaikenlaista uhittelua. Pieni tapahtuma voi johtaa johonkin paljon suurempaan.