Joka kolmas suomalainen: Yksi vanhempi ei riitä – Mitä te tiedätte meidän perheen arjesta? lapset haastavat

Vaikka suhtautuminen erilaisiin perhemuotoihin on muuttunut selvästi vapaammaksi, vasta alle puolet suomalaisista uskoo lapsen kasvatuksen onnistuvan yksinhuoltajalta yhtä hyvin kuin kahden vanhemman perheeltä.

Kotimaa
Äiti pitelee lapsen kättä.
Henrietta Hassinen / Yle

Tutkijat kysyivät suomalaisilta, onnistuuko lasten kasvatus yksin. 38 prosentin mielestä ei onnistu. 46 prosentin mielestä onnistuu. Epäilevimmin yhden vanhemman perheisiin suhtautuvat iäkkäämmät miehet ja parisuhteessa elävät. Myötämielisiä ovat esimerkiksi eronneet ja lesket.

Usko yksinhuoltajien pärjäämiseen on kohentunut selvästi Kelan edellisen, vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen jälkeen, mutta matka nykyisiin asenteisiin on ollut selvästi pidempi. Vielä 1970-luvulle asti puhuttiin lehtolapsista ja tynkäperheistä. Vielä sitä aiemmin avioliiton ulkopuolinen lapsi oli kauhistus.

– Se voi olla sukupolvikysymys. Halutaan ylläpitää aatetta kahden vanhemman ihanneperheestä, sosiaalipolitiikan professori Mia Hakovirta pohtii tuoreimpia, vuoden 2012 vastauksia.

"Vanhempien eron jälkeen olen ollut rohkeampi"

Vivian Kirillow
Vivian KirillowYle

14-vuotias Vivian Kirillow ja 16-vuotias Iikka Tuominen asuvat yhden vanhemman kodeissa. Molemmilla perhemuoto on seurausta vanhempien erosta. Kumpikaan ei ole joutunut kuuntelemaan kuittailua aiheesta.

– Kavereiden kesken ei ole mitään sellaista, että olet vähän huonompi, kun sun vanhemmat on eronnu. [Eron jälkeen] olen ollut vähän rohkeampi, en ole niin kapeakatseinen, ja ymmärrän enemmän, Kirillow kuvailee.

Iikka Tuominen
Iikka TuominenYle

Tuomisen mielestä arki onnistuu ihan yhtä hyvin kuin kahden vanhemman kanssa, jos yksinhuoltaja vain osaa kasvattaa ja on kiinnostunut lapsensa tulevaisuudesta.

– Jengi ei tiedä yh-perheistä mitään. Siksi ne ei tiedä, miten suhtautua. En anna vanhempieni välien vaikuttaa omaan elämääni. Yritän pitää sen, mikä on mun.

"Voi tuntua mahdottomalta hoitaa kaikkea yksin"

Minna Jaakkolan perheeseen kuuluu äiti, eli hän itse, ja kaksi lasta. Muiden aikuisten tuki on arjessa tärkeää, ja Jaakkola ajatteleekin, että hänen ystävänsä ovat osa lastensa perhettä.

– Kenenkään sääli tai kauhistelu, että miten mä pärjään, ei ole ikinä auttanut. Jonkinlainen syyllisyys kuuluu kyllä vanhemmuuteen aina, mutta itse olen päässyt [siihen ajatukseen], että tämä on riittävän hyvää ja meillä on hyvä näin.

Jaakkola pitää kyselytulosta suomalaisten asenteista yllättävänä, sillä hänen mielestään kahden vanhemman perheissä ei ole vanhemmuudesta sellaista tietoa, jota muilla ei olisi. Hän pohtii, mistä toisen perhemuodon vierastaminen kumpuaa.

Minna Jaakkola
Minna JaakkolaYle

– Monet ydinperheen vanhemmat on tehneet elämästään tiukkaa. Lapsilla on paljon harrastuksia ja taloudellinen tilanne on vedetty tosi kireelle. Silloin voi tuntua mahdottomalta ajatukselta hoitaa sitä kaikkea yksin.

Lastensa kanssa Minna Jaakkola on miettinyt yhdessä, ketkä tutuista perheistä eivät ole eronneet.

– Me [aikuiset] olemme eläneet vielä ydinperheiden ympäröiminä. Uskon, että uusi sukupolvi ymmärtää perheiden monet muodot, kun se on kasvanut toisenlaisessa ympäristössä. Lapset ovat aivan jaloillaan siitä huolimatta, Jaakkola hymyilee.

_Suomalaisten mielipiteitä yksinhuoltajavanhemmista on julkaistu Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston kirjassa "Laulu 573 566 perheestä". _Lataa julkaisu täältä (siirryt toiseen palveluun).