1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kaikki eivät uskalla ilmoittaa tiedevilpistä: "Pelätään oman uran puolesta"

Tiedevilppiepäilyjen määrä Suomessa on kasvussa. Nyt tiedevilppiepäilyjen ilmoittamista halutaan sujuvoittaa sekä parantaa vilppitutkinnan osapuolten oikeusturvaa.

Kotimaan uutiset
Työntekijöitä toimistossa.
Tiina Jutila / Yle

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on vastikään laatinut selvityksen hyvän tieteellisen käytännön edistämisestä.

Tarkoitus on, että Suomessa ryhdytään toimenpiteisiin sekä vilppiepäilyistä ilmoittamisen sujuvoittamiseksi että vilppitutkinnan osapuolten suojelemiseksi.

Kaikista tiedevilppiepäilyistä ei tällä hetkellä uskalleta ilmoittaa.

– Kaikkein haavoittuvaisempia ovat nuoret tutkijat, jotka ovat projekteissa tai määräaikaisissa suhteissa. Jos he havaitsevat, ettei kaikki ole kunnossa omassa tutkimusryhmässä, he eivät välttämättä uskalla tehdä ilmoitusta, koska pelkäävät oman uransa puolesta, sanoo TENK:n pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof.

TENK valvoo suomalaista vilpinvalvontasysteemiä. Vilpinvalvontajärjestelmä taas perustuu hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjeistoon. Ohjeessa määritellään, miten vilppitutkintaprosessi etenee. Siinä todetaan tällä hetkellä, että vilppiepäilyä ei voi tehdä nimettömänä.

– Jos ainoa mahdollisuus on tehdä epäily omalla nimellä, moni jättää sen tekemättä, Spoof sanoo.

Kaikkein yleisin tiedevilppi on plagiointi

Spoof on TENK:n selvitystä varten käynyt läpi eurooppalaisia käytäntöjä tiedevilppi-ilmoituksiin liittyen. Spoofin mukaan seuraavaksi selvitetään, miten voitaisiin turvata sekä tiedevilpistä ilmoittavan henkilön että ilmoitetun kohteena olevan henkilön turvaa.

– Esimerkiksi jos toinen tutkija tahallaan haittaisi kostomielessä toista tutkijaa, se voitaisiin kirjata suomalaiseen HTK-menettelyyn, Spoof sanoo.

Nimettömänä tiedevilppi-ilmoituksen tekeminen ei tällä hetkellä ole mahdollista, sillä yliopistojen asiakirjat kuuluvat julkisuuslain piiriin. Sen tähden myös ilmoittajien nimet tulevat julki.

– Nyt pohditaan, mitä voitaisiin tehdä vyyhdin parantamiseksi. Selvityksessä on esimerkiksi se, voisiko ilmoituksia jatkossa tehdä nimettömänä. Spoof jatkaa.

Tiedevilppiepäilyjen määrä on Suomessa kasvussa. Vuonna 2010 epäilyjä oli seitsemän kappaletta, viime vuonna 24 kappaletta. Joka kolmas ilmoitus todetaan aiheelliseksi joko tiedevilppinä tai piittamaattomuutena hyvää tieteellistä käytäntöä kohtaan.

– Kaikkein yleisin vilppi on plagiointi. Se on myös helpoin todentaa. Toinen yhtä yleinen, muttei niin vakava, ovat tekijyyteen liittyvät kiistat ja laiminlyönnit, Spoof sanoo.

Selvityksessä todetaan, että HTK-prosessin tunnettuutta tiedeyhteisössä tulisi lisätä muun muassa luomalla "Etiikkakirjasto"-verkkosivusto.

– Tämä ei varmasti ratkaise koko ongelmaa, mutta lisäisi tietoa siitä, että on olemassa tällainen HTK-prosessi.

Lue seuraavaksi