Suomalaisnainen tekee työtä maailman hyvinvoinnin eteen: "Kukaan ei ole immuuni korallien kuolemalle"

Ei juurikaan sähköä, ei kauppoja, postia tai pankkiautomaatteja. Pauliina Ahti lähti huhtikuussa töihin Madagaskarille, Andavadoakan kylään, tavoitteenaan parantaa meren hyvinvointia. Mustekalojen määrät ovat jo lisääntyneet, nyt nainen keskittyy koralliriuttoihin.

korallieläimet
Sukelluspuvussa oleva nainen veden pinnalla.
Pauliina Ahdin kuva-albumi

Kajaanilaislähtöinen Pauliina Ahti aloitti huhtikuussa työnsä Madagaskarilla. Ahti työskentelee Blue Venturekselle (siirryt toiseen palveluun), joka on britannialainen voittoa tavoittelematon organisaatio.

Blue Ventures keskittyy meriluonnon suojeluun, koralliriuttojen tutkimukseen sekä köyhien rannikkoalueiden ihmisten elämänlaadun parantamiseen.

– Ulkomailla työskentely tarjoaa sekä pitempiä työsuhteita että arvokasta työkokemusta ja siten mahdollisuuden edetä uralla. Se antaa myös tilaisuuden matkustella ja tutustua uuteen kulttuuriin, ympäristöön ja maahan, kertoo Ahti.

Työn ja maan vaihtamisen myötä Ahdin elämä Madagaskarilla poikkeaa Suomesta melko kovasti.

– Asun pienessä bungalowissa aivan meren rannalla, suihkuna toimii vesisanko ja huussi löytyy parinkymmenen metrin päästä mökin takaa.

Valaan evä merenpinnan yläpuolella.
Pauliina Ahdin kodin parvekkeen edessä uiskentelee valaita poikasineen.Pauliina Ahdin kuva-albumi

Sähköt toimivat pari tuntia aamulla, pari tuntia illalla. Päivisin sähköä ei ole.

– Internet toimii epäsäännöllisesti, toisinaan ihan hyvin, mutta välillä saattaa olla viikonkin poikki. WiFiä ei ole. Ruoka on lähinnä kalaa, riisiä ja papuja, ja toisinaan vähän kanaa, ankkaa, vuohta tai seebua.

Elämää pienessä yhteisössä ilman mukavuuksia

Kauppoja, pankkiautomaatteja ja postia Andavadoakan kylässä ei ole. Elämä alkaa Ahdin mukaan mukautumaan luonnon rytmiin, kun kylä on ilman sähköä.

– Tulee mentyä nukkumaan todella aikaisin, kun on pimeää, ja monesti herää aamulla yhtä aikaa auringon kanssa. Elämme tiiviissä yhteisössä pienessä kalastajakylässä, ja vaikka virikkeitä ei juurikaan ole, päivät kuluvat nopeasti.

Madagaskarilainen asunto.
Ahdin koti sijaitsee noin 10 metrin päässä rannasta.Pauliina Ahdin kuva-albumi

Viikot menevät työn touhussa sukeltaen, kuvailee Pauliina Ahti. Hän on aina ollut innokas sukeltaja ja toiminut sukelluskouluttajana vuodesta 2007.

– Ennen opintojeni aloittamista asuin Thaimaassa neljä vuotta kouluttaen sukeltajia Siaminlahdella, Andamaanienmerellä ja Burman saaristossa.

– Jatkoin sukeltajien kouluttamista myös opintojeni ohella Skotlannissa.

Madagaskarilainen katu.
Andavadoakan kylän pääkatu.Pauliina Ahdin kuva-albumi

Koulutukseltaan Ahti on meribiologian maisteri, hän valmistui Glasgow'n yliopistosta Skotlannista heinäkuussa 2015.

– Opintojeni aikana ja välittömästi niiden jälkeen olen myös osallistunut erilaisille tutkimusmatkoille Punaisellamerellä, Intian valtamerellä sekä Itämerellä. Näillä tutkimusmatkoilla olemme tutkineet meriluonnon monimuotoisuutta ja keränneet näytteitä tutkimusta varten.

Mustakalan pelastuminen mullisti yhden kylän ajatusmaailmaa

Ahti aloitti työnsä Madagaskarilla huhtikuussa. Suomen työtilanne on Ahdin mukaan kehno ja alan töitä on tarjolla lähinnä lyhyissä pätkissä, jos niitäkään.

– Työ on mielenkiintoista, koska Blue Venturesin lähestymistapa on yhteisökeskeinen, ja siten kaikkiin projekteihin tarvitaan paikallisen yhteisön täysi tuki.

– Kun paikallinen väestö on suojelutyön ja projektien takana, saadaan parhaimmat ja kestävimmät tulokset. Samalla turvataan heidän elinkeinonsa, Ahti jatkaa.

Mustekaloja kuivumassa.
Mustekaloja kuivumassa. Mustekala riisin kanssa on hyvin tyypllistä paikallista ruokaa.Pauliina Ahdin kuva-albumi

Hyvä esimerkki tästä on kalastus Madagaskarilla. Pauliina Ahti muistaa ajan, jolloin paikallinen väestö oli huolissaan mustekalakantojen pienenemisestä.

– Toimimme Vezo-heimon alueella Lounais-Madagaskarilla. Valtaosa heimon jäsenistä saa elantonsa kalastuksesta, ja mustekalat ovat yksi tärkeimmistä saaliista.

Tällaiset romahdukset vaikuttavat suoraan miljoonien ihmisten elämään.

Pauliina Ahti

Populaation kasvun ja siten kalastuksen kasvun seurauksena mustekalakannat meressä olivat pienentyneet huomattavasti.

– Blue Ventures auttoi yhtä kylää kokeilemaan, kuinka pienen riutta-alueen sulkeminen kalastukselta vaikuttaa mustekalakantoihin.

Alue suljettiin muutamaksi kuukaudeksi, ja kun alue avattiin uudelleen, mustekalojen määrä oli lisääntynyt huomattavasti. Näin kalastajien tulot paranivat.

– Nämä uutiset levisivät viereisiin kyliin ja innostivat naapuriyhteisöjä kokeilemaan väliaikaista riutta-alueiden sulkemista. Tämä mustekalojen menestystarina on siivittänyt meriluonnon ja rannikon luonnonvarojen suojelua ja hallintaa.

Työn tarkoituksena tuoda esille korallien tilanne

Pauliina Ahti keskittyy työssään koralliriuttojen tutkimukseen. Koko maailmaa hän ei koe työnsä kautta heti pelastavansa.

– Ehkäpä työni tekee, jos ei nyt ihan maailmasta, niin ainakin tästä madagaskarilaisesta Andavadoakan kylästä paremman paikan.

– Keräämme riutaltamonenlaista dataa kalalajeista, biomassasta, korallilajeista, muista selkärangattomista, korallien valkaistumisesta, uusista korallin aluista ja lämpötilasta. Tätä tietoa sitten käytetään tieteelliseen tutkimukseen.

Nainen sukeltamassa.
Ahti tutkimassa koralliriutan elämää.Pauliina Ahdin kuva-albumi

Koralliriutat ovat juuri tällä hetkellä kovan paineen alla ilmastonmuutoksen ja El Niño -ilmiön takia.

– Tilanne on huolestuttava. Koralliriutat kärsivät korkeasta lämpötilasta ja meriveden happamuudesta johtaen siihen, että koralli hylkää symbioottisen zooksantellilevänsä.

– Tässä symbioottisessa suhteessa koralli tarjoaa levälle suojaisan paikan elää, kun taas levä puolestaan tuottaa yhteyttäessään happea ja tarjoaa korallille ravinteita. Kun levä on lähtenyt korallista, eikä siis enää tarjoa korallille ravinteita, vaarana on, että koralli riutuu ja kuolee nälkään.

Internet toimii epäsäännöllisesti, toisinaan ihan hyvin, mutta välillä saattaa olla viikonkin poikki.

Pauliina Ahti

Symbioottinen levä antaa korallille sen kauniin värin, ja kun levä on lähtenyt, koralli muuttuu valkoiseksi.

– Tätä kutsutaan korallin valkaistumiseksi. Mikäli ympäristöolosuhteet eivät muutu suosiolliseksi ja koralli ei saa leväänsä takaisin, koralli kuolee. Kuolleet koralliriutat muuttuvat hauraiksi ja hajoavat helposti tuulessa ja aallokossa. Koralliriutat ovat myös riuttakalojen elinehto, ja koralliriuttojen kuollessa kalakannat romahtavat.

– Tällaiset romahdukset vaikuttavat suoraan miljoonien ihmisten elämään.

Kaikkein kovimmin tämä vaikutus näkyy jo ennestään köyhien, kalastuksesta riippuvaisten rannikkoyhteisöjen elämässä. Näille rannikon asukeille riuttojen kuolema olisi todellinen katastrofi.

– Riutat eivät ainoastaan tarjoa näille yhteisöille ruokaa, vaan suojaavat rannikkoa kovalta aallokolta ja eroosiolta. Kukaan ei ole immuuni korallien kuolemalle, sillä ne myös tuottavat suurimman osan siitä hapesta, mitä me kaikki hengitämme.

Askeettisesta elämästä huolimatta kylän elämä on onnellista

Ahti palaa vielä lopuksi pienen yhteisönsä elämään. Erityisesti vapaa-ajan vietossa on sympaattisia piirteitä.

– Vapaapäivinä ihmiset viettävät paljonaikaa yhdessä ulkona lentopalloa pelaillen, rannalla kävellen ja riippumatossa lueskellen. Televisioita täällä ei ole. Otamme joskus piroguen eli paikallisen purjeveneen ja purjehdimme esimerkiksi snorklaamaan jonnekin lähiriutalle.

Ihmisiä lähdössä veneilemään madagaskarilaisella purjeveneellä.
Paikallinen purjevene, pirogue.Pauliina Ahdin kuva-albumi

Paikalliset rakastavat musiikkia, ja kylässä raikaakin reipas afrikkalainen musiikki monesti päivin ja öin.

– Elämä on hyvin askeettista, ja täällä on monia ongelmia puhtaan juomaveden saannista jätteen huoltoon ja tauteihin. Ja minun kohdallani ainakin vielä toistaiseksi kielimuuri, mutta ihmiset vaikuttavat onnellisilta.

– Toivon, että työni tuo vielä lisää onnen aiheita tähän pieneen kylään.