Venäjä huolehtii Kaliningradin asemasta – Kansallinen turvallisuusneuvosto kokousti erillisalueella

Venäjän turvallisuusneuvosto pohti Kaliningradin huoltovarmuutta. Erillisalueen sotilaallinen rooli herättää toisaalta huolta Nato-maissa.

Ulkomaat
Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Venäjän kansallinen turvallisuusneuvosto on pohtinut Kaliningradissa erillisalueen turvallisuutta. Kaliningrad on Puolan ja Liettuan välissä Itämeren rannikolla sijaitseva erillisalue, jossa toimii Venäjän Itämeren laivaston päämaja.

Venäjän turvallisuusneuvoston tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan kokouksen todenneen, että Kaliningradin maantieteelliset erityispiirteet vaativat valtiolta lisätukea alueelle. Kokouksessa keskusteltiin vastatoimista uhkiin, joita kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu Kaliningradin alueella.

Sotilaallisen aktiviteetin kasvu Itämerellä on jälleen nostanut Kaliningradin merkitystä Venäjän eräänlaisena etuvartioasemana.

Viime viikolla Venäjä aloitti suurimittaiset pikaharjoitukset kaikkien sotilaspiiriensä alueella sotilaallisen valmiuden testaamiseksi.

Huolena Kaliningradin huolto

Turvallisuusneuvoston kokousta johti neuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev, joka on aiemmin toiminut muun muassa turvallisuuspalvelu FSB:n johtajana. Patrušev kuuluu Putinin hallinnon sisäpiiriin.

Nikolai Patrushev katsoo Putinia, joka on kuvan etualalla. Kuva on tarkennettu Patrushevin kasvoihin, Putin on kuvassa häimeä.
Nikolai Patrušev johtaa Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksta Kaliningradissa. Entinen FSB:n johtaja kuuluu Putinin hallinnon sisäpiiriin.Sergei Karpukhin / Pool / EPA

Venäjän turvallisuusneuvoston pääsihteeri kiinnitti kokouksessa huomiota Kaliningradin energiansaannin ja kuljetusten turvallisuuteen.

Patrušev katsoi, että ainoa Kaliningradin luotettavasti muuhun Venäjän alueeseen yhdistävä valtasuoni on merireitti Leningradin alueella sijaitsevasta Ust-Lugan satamasta Baltijskin satamaan Kaliningradin alueella. Lisäksi Patruševia huoletti alueen riippuvuus tuontiruoasta.

– Yhdysvallat ja sen kumppanit Natossa toimivat lähentääkseen sotilaallista infrastruktuuria välittömästi Venäjän rajojen tuntumaan. Samaan aikaan paisutellaan teemaa 'Venäjän sotilaallisesta uhasta'. Tähän hälyyn osallistuvat aktiivisesti Puola ja Baltian maat, Patrušev sanoi Kaliningradissa.

– Venäjä on pakotettu ryhtymään vastatoimiin niin poliittisella kuin taloudellisella ja sotilaallisella tasolla.

Venäjä on aiemmin ilmoittanut vastaavansa sotilasliitto Naton päätökseen sijoittaa neljä monikansallista pataljoonaa Baltian maihin ja Puolaan.

Kaliningradin kokouksesta kirjoittivat aiemmin ainakin Verkkouutiset (siirryt toiseen palveluun) ja Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Venäjä piti suuret pikaharjoitukset

Venäjä aloitti viime viikon tiistaina laajamittaiset yllätysharjoitukset testatakseen armeijan valmiutta kaikkien neljän sotilaspiirinsä alueella. Presidentti Vladimir Putinin määräämät harjoitukset jatkuvat keskiviikkoon.

Sotilasliitto Nato on arvostellut Venäjän harjoituksia. Naton pääsihteerin mukaan Venäjän harjoitukset rikkovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin sopimusten henkeä vastaan.

– Venäjä pitää nyt jatkuvasti pikaharjoituksia, suuria harjoituksia, joihin osallistuu kymmeniä tuhansia sotilaita. Siksi nämä harjoitukset murentavat avoimuutta ja ennakoitavuutta, johon on pyritty sopimuksilla, muun muassa Wienin asiakirjassa, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvosteli venäläisen uutistoimisto Tassin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

– On tärkeää ymmärtää, että pikaharjoitukset herättävät huolta, koska pikaharjoitusta käytettiin naamiointina Venäjän sotilaalliselle interventiolle Krimillä, Stoltenberg sanoi.

Venäjän äskettäisiä harjoituksia on pidetty vastauksena sotilasliitto Naton viimeaikaisille sotaharjoituksille.

Vihreä panssariajoneuvo ajaa meren rannalla. Ajoneuvon luukuista katselee kaksi sotilasta.
Naton joukot harjoittelivat Baltops-harjoituksessa Ustkassa Pohjois-Puolassa.Adam Warzawa / EPA

Nato päätti viime viikolla Puolassa suuren harjoituksen, johon otti osaa 30 000 sotilasta yli 20 jäsenmaasta ja kumppanimaasta.

Vanhat pelot nostavat päätään

Nato harjoitteli myös niin sanotun Suwałkin käytävän alueella, jota joissakin (siirryt toiseen palveluun)arvioissa (siirryt toiseen palveluun) on pidetty mahdollisena Venäjän ja Naton yhteenoton alueena. Kyseessä on Puolan ja Liettuan noin sadan kilometrin mittainen rajapinta, joka jää Kaliningradin ja Venäjän liittolaisen Valko-Venäjän väliin.

Ajatuksena on, että Venäjä voisi sotilaallisessa yhteenotossa katkaista Puolan ja Liettuan maayhteyden, jolloin Baltian maat jäisivät eristyksiin.

Samaan aikaan Venäjän Kaliningradiin sijoittamat ohjukset voisivat estää Naton avun Baltian maille ilma- ja meriteitse.

Niin sanottua Suwałkin aukkoa on läntisissä pohdinnoissa verrattu jopa Naton kylmän sodan aikaiseen huolenaiheeseen, Saksassa sijaitsevaan Fuldan aukkoon (siirryt toiseen palveluun), jonka kautta Neuvostoliiton panssarivaunujen pelättiin vyöryvän Länsi-Saksaan. Kaikissa arvioissa (siirryt toiseen palveluun) Suwałkin alueelle ei suinkaan anneta näin suurta painoarvoa.

Itämeri – jännityksen meri

Sotilaallinen aktiviteetti Itämeren alueella on kasvanut, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja tuki sotilaallisesti separatisteja Itä-Ukrainassa. Sekä Venäjä että läntinen sotilasliitto Nato ovat lisänneet toimintaansa.

Kolme hävittäjää lentää Venäjän sota-aluksen ohi.
Kaliningradin erillisalueella sijaitsee Venäjän Itämeren laivaston päämaja. Kuva vuodelta 2000.Stringer / EPA

Nato haluaa osoittaa suojelevansa Baltian maita Venäjän aggressiolta, ja Venäjä ilmaisee ärtymystään Naton toiminnasta lähellä rajojaan.

Huhtikuussa Venäjän sotilaskoneet lensivät Itämerellä läheltä Yhdysvaltain sota-alusta USS Donald Cookia. Donald Cook toimii osana Yhdysvaltain Eurooppaan perustamaa ohjuspuolustusjärjestelmää, joka on pitkään ärsyttänyt Venäjää. Samaa alusta Venäjän koneet hätyyttivät myös Mustallamerellä 2014.

Toisaalta eräissä arvioissa on muistuttu, että Itämeren vakaudella on Venäjälle erittäin suuri taloudellinen merkitys. Itämeri on kuitenkin Venäjälle keskeinen vientiväylä Eurooppaan.

– Kuka uskoo vakavasti, että presidentti Putin jonakin päivänä määräisi kenraaleille ammunnat omiin jalkoihin eli aloittamaan Itämerellä kriisin, joka viennin estymisen kautta romahduttaisi Venäjän ja erityisesti Pietarin talouden? Matti Vanhasen pääministerikaudella valtiosihteerinä toiminut Risto Volanen kirjoitti taannoin blogissaan (siirryt toiseen palveluun).