Hyvä paha sammal – kokosimme vinkit poistoon ja lisäämiseen

Kotipihalla kasvava sammal jakaa ihmisten mielipiteet: yksi rakastaa ja toinen vihaa. Sammaleen määrää kotipihalla voi koittaa vähentää tai lisätä monin tavoin.

Kotimaa
Nurmikko ja sammal taistelevat usein samasta elintilasta.
Nurmikko ja sammal taistelevat pihoilla usein samasta elintilasta.Sannimari Lehtilä / Yle

Aleksis Kiven tekstissä oravainen makaa sammalhuoneessansa. Se on paikka, jonne maailman pahuus ei yllä. Turun yliopiston Kasvimuseon amanuenssi, dosentti ja tutkija Sanna Huttunen tutkailee tarkkaan maanpintaa Turun tuomiokirkon vierustalla. Kirkkoa ympäröi nurmi, jonka seassa kasvaa myös monin paikoin sammalta.

– Pitäisiköhän tuomiokirkolle ehdottaa jotakin palkintoa siksi, että täällä sammal on osattu pitää niin hienosti osana tätä arvokasta pihapiiriä, Huttunen ajattelee ääneen.

Hän kiittelee, että tuomiokirkon kupeessa sammal on päästetty kasvuun sellaisissa paikoissa, joissa nurmikko ei viihdy. Tutkijan silmä havaitsee nurmikon seasta nopeasti useita sammallajeja.

– Tässä on paljon ainakin metsälehväsammalta, lehtohaivensammalta ja nittyliekosammalta. Puiden rungoilla kasvaa nuoria hiippasammalia, hän luettelee.

Sammalta varjoihin ja nurmikkoa aurinkoon

Sanna Huttunen tietää, että sammal pitää varjoisista kasvupaikoista. Se ei pärjää kilpailussa vahvasti kasvavalle nurmikolle, mutta jos nurmikko ei ole voimissaan, nin sammal valtaa siltä nopeasti kasvualaa.

Hän ei osaa kertoa syytä siihen, miksi jotkut eivät pidä sammaleista kotipihallaan.

– Pihan rauhallisessa kolkassa saa mielestäni sammal kasvaa ihan rauhassa. Silloin välttyy ruohonleikkuulta ja sammal pitää myös maan tasaisen kosteana, hän luettelee.

Jos sen tahtoo poistattaa pihasta vaikka repimällä, niin kaikki pitää saada todella pois.

Sanna Huttunen

Kaikesta kuulee, että Huttunen kuuluu heihin, jotka pitävät sammaleista. Ja sammaleissa on mistä pitää, sillä Suomessa eri lajeja kasvaa noin 900.

Heitä, joiden mielestä sammal ei kuulu ainakaan omaan pihaan, taitaa kuitenkin olla vieläkin enemmän. Huttunen tietää, että monet ihmiset janoavat sammaleenpoisto-ohjeita.

– Jos sen tahtoo poistaa pihasta vaikka repimällä, niin kaikki pitää saada todella pois. Sammal lähtee uudelleen leviämään tosi pienistä versonkappaleista, hän sanoo.

Ilmastus on monesti avain sammaleenpostossa.

– Maa kannattaa rei'ittää, jotta nurmikko pärjäisi paikalla sammalta paremmin. Reikiin voi haravoida myös hiekkaa. Kalkitus antaa nurmikolle enemmän ravinteita kasvuun, Huttunen ohjeistaa.

Kannattaa silti koko ajan muistaa, että sammal on kasvikunnan sitkeimpiä edustajia. Olosuhteet saavat vaihdella hyvin kuivasta todella märkään, mutta sammal ei kärsi.

– Sammal pystyy vaipumaan lepotilaan kuivalla jaksolla, jolloin niissä ei tapahdu juuri mitään. Elämä palautuu niihin taas sateella, Huttunen sanoo.

Turun tuomiokirkon kupeessa puiden rungolla kasvaa hiippasammalia.
Turun tuomiokirkon kupeessa puiden rungolla kasvaa hiippasammalia.

Sammal kasvaa, kun kukaan ei häiritse

Netin puutarhasivustoilla ja alan lehdissä jaetaan usein ohjeita myös sammaleen määrän lisäämiseen pihoilla. Sanna Huttunen muistuttaa, että sammal kasvaa hitaasti, vain sentin tai pari vuodessa.

Maaperä saa olla aika karua, koska sammal ei ole kasvualustansa suhteen kauhean tarkka.

Sanna Huttunen

Sammaleet viihtyvät paikoissa, joissa maata ei jatkuvasti tallata.

– Maaperä saa olla aika karua, koska sammal ei ole kasvualustansa suhteen kauhean tarkka. Aina ei tarvita edes multaa, Huttunen sanoo.

Sammal syntyy ja voi hyvin oikeastaan silloin, kun sille ei tee mitään. Syksyisin voi kyllä haravoida pihalta ylimääräiset karikkeet pois, jottei sammal kuole niiden alle.

Lisäsammalta voi saada pihaansa sekoittamalla happaman piimän ja sammalaineksen keskenään.

– Kiville ja muureille tämä sekoitus kyllä toimii. Kannattaa kuitenkin koko ajan muistaa, että kasvu on aina aika hidasta, Huttunen toppuuttelee.