Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä heti – ”Kuka tahansa meistä voi vammautua autokolarissa ensi viikolla”

Useille edunvalvontavaltuutuksen tekeminen tulee ajankohtaiseksi ikääntyessä. Jokaisen kannattaisi kuitenkin tehdä valtuutus välittömästi, sillä toisen asioita ei voi hoitaa ilman asianmukaisia valtuutuksia, vaikka kyseessä olisi puoliso tai oma lapsi.

Kotimaa
Nainen katselee merelle.
Henrietta Hassinen / Yle

Tanja Nikola joutui yllättäen tilanteeseen, jossa äidin kuoltua isälle piti saada edunvalvoja. Isän sairastaessa Alzheimerin tautia hän ei enää pystynyt päättämään omista asioistaan, eikä myöskään valtuuttamaan lapsiaan edunvalvontavaltuutukseen.

– Äiti oli hoitanut isän asioita tavallisella valtuutuksella. Meille siskon kanssa valtuutusta ei oltu tehty, jolloin meillä ei myöskään ollut mahdollisuutta hoitaa mitään isän asioita, Nikola kertoo.

Nikolasta tehtiin edunvalvoja maistraatin kautta. Päätös omien vanhempien asioiden hoitamisesta ei siirry automaattisesti jälkipolville. Projektijohtaja Henna Nikumaa Suomen Muistiasiantuntijoista haluaa oikaista käsityksen siitä, että lähisukulaisen tai puolison asioita voisi hoitaa ilman asianmukaisia valtuutuksia.

–Liikkeellä on paljon virheellistä tietoa siitä, että esimerkiksi puoliso tai aikuinen lapsi pystyisi automaattisesti hoitamaan asioita läheisensä puolesta. Monesti saatetaan yhä kuvitella, että kyllä ne siellä paikallisessa pankissa tietävät, että minä olen sen ja sen poika, mutta se ei riitä enää, Nikumaa muistuttaa.

Laskut seisoivat maksamatta, kun edunvalvonnan eteneminen takkusi

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään ikääntyvien asia, koska esimerkiksi muistisairauksien riski on korkeampi. Henna Nikumaa suosittelee edunvalvontavaltuutuksen tekemistä jokaiselle täysi-ikäiselle, sillä pysyvä vammautuminen voi tapahtua vaikka autokolarissa kenelle vain.

– Ihan liian useasti törmään tarinoihin, että on jo ehtinyt tapahtua vammautuminen tai muistisairaus on edennyt nopeasti, jolloin omaiset miettivät että kunpa edunvalvontavaltuutus olisi tehty ajoissa.

Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, on edunvalvonta usein ainoa keino. Edunvalvojan määrää maistraatti tai tuomioistuin. Edunvalvojakin voi olla läheinen, mutta edunvalvojana toimiminen koetaan usein jähmeämpänä ja hankalampana kuin edunvalvojavaltuutettuna toimiminen.

Isänsä edunvalvojaksi ryhtynyt Tanja Nikola kuvailee prosessia turhauttavaksi ja aikaavieväksi.

– Se vei paljon aikaa ja energiaa. Ja tietysti heti äidin kuoleman jälkeen tilannetta oli raskasta hoitaa, Nikola kertoo.

Esimerkiksi isän laskut seisoivat maksamatta, kun asia ei edennyt tarpeeksi nopeasti.

– Laskujen maksamista piti järjestellä ja olla yhteydessä esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiiriin, että kyllä me laskut maksamme, kunhan asia saadaan järjestettyä. Ne eivät ole mitään pieniä summia, joita voisi omista varoista maksella noin vain, Nikola miettii.

Valtuutetuksi kannattaa valita luottohenkilö

Edunvalvontavaltuutusta pohtiessa ensin kannattaa miettiä, kuka olisi se luottohenkilö, jolle haluaa antaa valtuudet hoitaa omat asiat.

– Valtuutetun ei tarvitse olla sukulainen, vaan se voi olla ystävä, opiskelutoveri tai vaikka naapuri. Tärkeintä on luottamus henkilöön, Suomen muistiasiantuntijoiden projektijohtaja Henna Nikumaa kertoo.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun sen tekijälle sattuu jotain sellaista, ettei pysty hoitamaan omia asioitaan. Valtuutus voimaansaatetaan maistraatissa.

– Jos sitä päivää ei tule, niin edunvalvontavaltuutus odottaa säilytyspaikassaan. Se on varautumista pahan päivän varalle, sillä jokainen joka sen tekee, toivoo että sen tekee turhaan, Nikumaa toteaa.