“Kummolan hallin” tukipäätöksen oudot taustat – olematonta valmistelua, höttöisiä työpaikkatoiveita

Ministeri Sanni Grahn-Laasosen junailema tukipäätös Tampereen monitoimiareenalle syntyi poikkeuksellisessa prosessissa kiekkovaikuttaja Kalervo Kummolan tapaamisen jälkeen. Perehtyminen konsulttiselvitykseen paljastaa, että muhkeiden työpaikkalupausten takaa paljastuu hyvin optimistisia toiveita.

urheilu
Tampere keskusareena havainnekuva katutasolta
SRV / Aihio Arkkitehdit

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) esittelemän Tampereen monitoimiareenan tukipäätöksen taustat näyttävät entistä erikoisemmilta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ei löytynyt mitään varsinaisia valmisteluasiakirjoja hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökselle, jolla yllättäen moninkertaistettiin hankkeelle luvatut valtion tukimiljoonat. Valiokunnassa päätöksenteon pohjana näyttää olleen vain parisivuinen päätösluonnos.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti toukokuun lopussa myöntää hankkeelle valtion tukea yhteensä 18 miljoonaa euroa. Tukipäätös oli poikkeuksellinen, sillä ministeriössä oli aiemmin linjattu, että hanke saa valtion tukea neljä miljoonaa euroa. Summasta 14 miljoonaa euroa on määrä ottaa jakamattomien veikkausvoittovarojen rahastosta.

Tuesta syntyi kohu sen jälkeen, kun Iltalehti spekuloi kesäkuun alussa, että Grahn-Laasonen olisi ostanut tukipäätöksellä Pirkanmaan kokoomuslaisten tuen Alexander Stubbille puolueen puheenjohtajakisassa. Ministeri on kiistänyt väitteen jyrkästi.

Tapasi Kummolan

Lisämiljoonista päätettiin pian sen jälkeen, kun ministeri Grahn-Laasonen oli tavannut tamperelaisdelegaation huhtikuun lopussa.

Mukana tapaamisessa oli hallihankkeen keskeinen vaikuttaja, kokoomuslainen kiekkokeisari Kalervo Kummola. Hän joka istuu myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston puheenjohtajana.

Keskustajäähallia jo ainakin kaksi vuosikymmentä puuhannut Kummola nostettiin tällä vaalikaudella kaupunginhallitukseen areenahankkeen avainpaikalle, vaikkei hän ollut kuntavaaleissa edes ehdolla. Nyt halli on niputettu osaksi laajempaa Tampereen keskusta-alueen uudistamiseen tähtävää Kansi ja areena -hanketta.

Hänen lisäkseen valtion rahaa hankkeelle olivat puhumassa pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja hankejohtaja Tero Tenhunen.

– Erilaiset tapaamiset ja yhteydenpito kuntien edustajien ja eri sidosryhmien ja toimijoiden kanssa on jokapäiväistä ministerin työtä. Urheiluvaikuttajia urheiluministeri on luonnollisesti tavannut myös urheilutapahtumissa, myös Kalervo Kummolaa, ministerin avustaja Heikki Kuutti Uusitalo kommentoi tapaamista Ylelle puolisentoista viikkoa sitten.

Kirje pormestarilta

Tapaamisen jälkeen Tampereelta lähti ministeriölle "hakemus". Kyseessä on A4:n mittainen kirje, jossa muun muassa viitataan ministeriön kanssa käytyihin keskusteluihin. Siinä pyydetään rahoitusta juuri siten kuin se myöhemmin ministeriryhmässä myönnettiin. Asiakirjaa ei kuitenkaan ole ministeriössä koskaan käsitelty virallisena valtionapuhakemuksena. Grahn-Laasonen ei edes ollut paikalla ministerivaliokunnan kokouksessa, jossa asiasta päätettiin, vaan esitteli asian etäyhteyden yli.

Uutta rahoituspakettia ei myöskään viety ennen ministeriryhmän päätöstä valtion liikuntaneuvostoon, jonka tehtävänä on ottaa kantaa liikuntapaikkarakentamisen hankkeisiin. Ylen tietojen mukaan liikuntaneuvoston jäsenten keskuudessa ministerin toimintatapa herätti ärtymystä ja asiaa puitiin pitkään ja suorasanaisesti kesäkuun kokouksessa.

Ministeri näyttäisi siis pitkälti ohittaneen sekä oman ministeriönsä että liikuntaneuvoston asiantuntemuksen moninkertaista lisärahoitusta junaillessaan. Grahn-Laasonen muistuttaa, että ministerivaliokunnan päätös ei ole muodollinen tukipäätös.

– Asiaa on valmisteltu asianmukaisesti virkavalmisteluna. Siihen päätöksenteko on myös pohjautunut. Hankkeen yksityiskohtaista virkavalmistelua jatketaan, ja varsinaiset valtion rahoituspäätökset tehdään yksityiskohtaisen hakemuksen perusteella, hän kommentoi sähköpostitse.

Kiekkohallia mainostetaan toimistotyöpaikoilla

Pormestarin kirjeestä on päätynyt ministerivaliokunnan päätökseen sellaisenaan väite yli 3 500 uudesta pysyvästä työpaikasta. Myös kokoomusministerit ovat puolustaneet hanketta julkisuudessa nimenomaisesti vetoamalla yli 3 500 uuteen työpaikkaan.

– Tämä on hankekokonaisuus, joka tuo toteutuessaan mukanaan yli 3 500 pysyvää työpaikkaa Tampereelle. Hanke on edennyt ja etenee virkavastuulla tehtävän valmistelun mukaisesti, Stubb totesi Iltalehdessä tyrmätessään väitteet lehmänkaupoista.

Myös Grahn-Laasonen toisti väitteen aihetta käsitelleessä Facebook-päivityksessään.

– Hanke merkitsee toteutuessaan yli 3 500 uutta työpaikkaa ja 100 miljoonan euron valtion verotulojen lisäystä, hän kirjoitti.

Työpaikkojen määrä perustuu konsulttitoimisto Deloitten viime syksynä valmistuneeseen selvitykseen, joka hankejohtaja Tenhusen mukaan on valtiolle toimitettu. Siinä arvioidaan koko kaupunkikeskustan uudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Halli on osa Tampereen kansi ja areena -hanketta, jossa ratapihan päälle on tarkoitus rakentaa jäähalli sekä useita asuin- ja liikerakennuksia.

Ministeri Grahn-Laasosen on perustellut, että valtion tuki kiekkohallille on välttämätön, jotta koko keskustan kehittämishanke käynnistyy.

Luvut höttöä – kiekkohalliin vajaat 130 työpaikkaa

Tarkempi silmäys selvitykseen paljastaa, että mainostettuun uusien työpaikkojen määrään on syytä suhtautua kriittisesti. Käytännössä konsulttiarvio uusista työpaikoista pohjautuu pääasiallisesti rakennettavan toimistotilan määrään. Tältä pohjalta Deloitte on laskenut, kuinka paljon toimistotiloihin mahtuu työntekijöitä. Laskelma perustuu oletukseen, että uudet toimistotilat tuovat uusia työpaikkoja. Näissä maalailuissa uudet tilat täyttyvät niitä vuokraavien yritysten työntekijöistä ilman, että muualla jää vanhaa toimitilaa tyhjilleen.

Deloitten laskelmissa puhutaankin “potentiaalin luomisesta” ja huomautetaan toistuvasti, että arvioita pitää muuttaa, jos kaikki tiloihin tulevat työpaikat eivät ole uutta lisäystä. Pormestarin anomuskirjeessä yli 3 500 uutta pysyvää työpaikkaa esitetään kuitenkin faktana eikä siihen liittyvää epävarmuutta tuoda ilmi.

Hankejohtaja Tero Tenhunen myöntää, että uusiin tiloihin voi toki siirtyä vanhojakin työpaikkoja.

– Varmasti osa luvuissa olevista työpaikoista on niin sanotusti korvaavia. Täytyy muistaa, että yritysten vaihtaessa paikkaa kaupungin tai seudun sisällä houkuttelevampiin sijainteihin samaan aikaan todella vapautuu tilaa uusille yrityksille ja työpaikoille, jotka sijoittuvat olemassa oleviin tiloihin. Tämä on normaalia toimitilojen kiertokulkua. Hakemuksessa esitetty työpaikkojen määrä on selvitykseen perustuva arvio, Tenhunen kommentoi sähköpostitse.

Varsinainen valtion tuen kohde eli kiekkohalli sen sijaan luo työpaikkoja Deloitten arvion mukaan valmistuttuaan noin 130 henkilölle. Heistä yli puolet työskentelisi areenan ravintoloissa. Areena työllistäisi suoraan vain 15 henkilöä.

Ministeri Grahn-Laasonen kiertää kysymyksen siitä, onko hankkeen tuomista uusista työpaikoista annettu julkisuuteen totuudenmukainen kuva.

– Hanketta on valmisteltu virkavalmisteluna opetus- ja kulttuuriministeriössä. Arvioidut taloudelliset vaikutukset perustuvat Tampereen kaupungin teettämiin arvioihin, jotka ovat olleet virkavalmistelun pohjana, hän kirjoittaa.