Seksuaalikasvattaja Nina Honkanen: Kukaan ei ole ikinä valittanut saavansa liikaa tietoa seksistä

Suomalainen osaa puhua ja pussata, kunhan vastapuoli löytyy, vakuuttaa radiokuulijoiden seksikysymyksiin radiossa vastaava Nina Honkanen. Honkanen toivoo, että puhetta piisaisi myös kotisohvilla. Hän uskoo, että sekä avioerot että mielenterveysongelmat vähenisivät, jos ihmiset oppisivat puhumaan tarpeistaan lähimmilleen yhtä luontevasti kuin jalkapallosta tai ruuanlaitosta.

Aamu-tv
Nina Honkanen
Kirjailija-seksuaalikasvattaja Nina Honkanen vetää Yle Radio Suomessa Onnelliseksi-ohjelmaa. Siinä Honkanen ja asiantuntijat vastaavat kuulijoiden seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin. Honkasen mukaan ihmisillä on erittäin kova tarve saada kysyä ja puhua seksuaalisuudesta.

Kainoina ja häpeilevinä pidetyt suomalaiset yllättivät Nina Honkasen viime kesänä täysin. Ensimmäistä kautta pyörineeseen Onnelliseksi-ohjelmaan suorastaan tulvi soittoja, joissa kerrottiin, kommentoitiin ja kysyttiin rohkeasti kaikesta, mikä seksiin ja seksuaalisuuteen liittyy.

Vaikka soittajia oli teini-ikäisistä yli 90-vuotiaisiin, mietti moni samaa teemaa: haluamista. Siitä jatketaan taas Radio Suomen taajuuksilla tiistai-iltaisin. Honkasen kanssa puheluihin vastaa aina joku toinenkin seksuaalisuuden asiantuntija.

– Esiin tulee vaikeitakin asioita, seksuaalista kaltoinkohtelua, vammaisten seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä, uskottomuutta, fantasioita... Me emme kaihda mitään aihetta. Yleisimmin aiheena toistuu halu ja haluttomuus.

Vaikka netti on tietoa tulvillaan, on ihmisillä ilmeinen tarve keskustella. Tunnin viikottainen radio-ohjelma ei yksin pysty huutoon vastaamaan.

– Googlen kanssa ei voi käydä dialogia, vaikka netti onkin hyvä apu. Ihanteellisessa maailmassa kouluissa olisi joka viikko tunti seksuaalikasvatusta. En ole tavannut yhtään ihmistä sen paremmin päiväkodeissa kuin palvelutaloissa, jotka olisivat kokeneet, että ovat saaneet liikaa tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta.

"Seksuaalikasvatusta kaipaavat varsinkin viiskymppiset"

Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin silkkaa seksiä. Sitä lähestytään sen mukaisesti, millä kehityksen portaalla kiivetään.

– Seksuaalisuus on meissä virtaava elämän voima kehdosta keinutuoliin. Jo kohdussa vauva kasvaa seksuaaliseksi olennoksi. Vauvan kohdalla se tarkoittaa varhaista vuorovaikutusta ja kokemusta, että tulee nähdyksi, kuulluksi ja hoidetuksi. Pelkällä ravinnolla ei pitkälle pötki.

Päiväkodeissa seksuaalikasvatus on juttelemista ystävyydestä, ja omista emotionaalisista ja fyysisistä rajoista. Siitä seksuaalisuuden sitten pitäisi kulkea mukana hautaan asti luontevana ja olennaisena osana elämää.

– Seksuaalisuus on yhtä luonnollista kuin syöminen, juominen ja nukkuminen ja sen todellakin soisi olevan. Sen ei pidä olla mikään kummallisuus, kohu- tai henkselinpaukuttelujuttu.

Eniten pihalla taitavat olla noin 50-vuotiaat. He luulevat tietävänsä kaikesta kaiken, mutta eivät jälkikasvunsa mukaan tunne esimerkiksi seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien kirjoa, tuumii Honkanen.

– Meidän ikäiset taitavat olla se pahin sukupolvi. Olen saanut monilta nuorilta palautetta, että menkää antamaan seksuaalivalistusta meidän vanhemmillemme, kun niillä ei ole moninaisuudesta mitään käsitystä.

Jos 1980-luvun yläkoulussa yksi biologian tunti jäi väliin, saattoi jäädä väliin myös koko seksuaalikasvatus, muistelee Honkanen teinivuosiaan. Kun ei tietoa seksiasioista tirissyt, liittyi koko asiaan helposti häpeää ja tirskuntaa.

Onnekkaimmilla, kuten Honkasella, oli ystäväpiiri, jossa myös seksuaalisuudesta voitiin puhua avoimesti. Kaikilla ei ollut, eikä ole, yhtä hyvä tuuri.

– Jos ainoa seksuaalikasvatus oli mökin piironginlaatikosta löytynyt Kalle tai Jallu, tai nykyisin nettiporno, niin kyllä se voi lisätä ahdistusta. Kaikki kunnia pornolle, jokainen käyttäköön sitä niin paljon kuin haluaa. Se on kuitenkin yhtä kaukana todellisuudesta kuin James Bond -elokuvat.

Seksi ei ole pelkkää keskikesän herkkua

Suomalaisista puolet pitää seksielämäänsä kehnona, ja seitsemän kymmenestä ei mielestään saa tarpeeksi. Nina Honkasen mielestä ilmeisin syy vaivaan on mykkyys.

Ihminen voi istua toisen vieressä sohvalla 15 vuotta tietämättä tuon taivaallista rakkaansa toiveista, fantasioista tai tarpeista. Tai uskaltamatta puhua omistaan.

– Me puhutaan jalkapallosta, politiikasta ja kesäsuunnitelmista: jos samalla tavalla uskaltaisi avata seksuaalista maailmaansa sille läheisimmälle, niiin otettaisiin iso askel haluttomuuden vastaisessa taistelussa. Kosketusnäytön sijaan sänkyyn voisi viedä pienen dialogin, jossa kerrotaan, mitä halutaan.

Onneksi on juhannus, silloin sentään ihmiset vapautuvat ja lemmiskelevät? Hellettäkin luvassa ja perinteet velvoittavat.

– Olen tässä vastarannan kiiski. Jos on lämmin, niin ihmiset grillaavat, pelaavat petankkia ja ottavat vähän viiniä. Jos he tekevät muutakin, niin hieno homma: kaikki aistillisuus on positiivista. Toivoisin, että seksuaalisuus olisi mukana 365 päivää vuodessa, ja sitä voisi toteuttaa ilman häpeää ja syyllisyyttä omista tarpeista ja fantasioista.