Ranskan Calais'ssa pakolaiskriisi huolettaa Brexitiä enemmän

Ranskan Calais'ssa reilaava toimittaja Antti Kuronen kohtaa aution rantabulevardin ja pakolaisia. Britannian EU-ero ei olisi yhtä kova isku kaupungille kuin Eurotunnelin valmistuminen parikymmentä vuotta sitten, sanovat kaupunkilaiset.

Ulkomaat
Kaksi ihmistä rannalla.
Fredric ja Julie eivät ole huolestuneita Britannian mahdollisesta EU-erosta. Calais, Ranska.Antti Kuronen / Yle

Raikas tuuli puhaltaa Atlantilta, kun saavun illansuussa Calais’n autiolle rantabulevardille. Ihmisiä on harvassa, mutta onnistun jututtamaan nuorta avioparia. Frederic työskentelee Euroopan suurimmassa ydinvoimalassa, 40 kilometrin päässä Calais’sta.

Miten teillä menee täällä Calais’ssa?

– Meillä menee hyvin. Emme halua muuttaa pois täältä. Gravelinesin ydinvoimala on hyvä työpaikka.

Tämähän oli Britannian lauttaliikenteen solmukohta. Miten Eurotunneli on vaikuttanut Calais’hen?

– Se oli kova isku parikymmentä vuotta sitten, mutta nykyään pakolaiset vaikuttavat enemmän kaupunkiin.

Niin, kävin tuolla pakolaisleirissä, ”viidakossa”, kuten sitä kutsutaan. Siellä oli todella paljon ihmisiä, suurin osa asuu teltoissa ja hökkeleissä. Heitä näkee myös tuolla satamassa. Mitä ajattelet asiasta?

Calais
Calais'n turismi on kriisissä. Uutiset turvapaikanhakijoista ovat karkottaneet osan turisteista, sanovat paikalliset.Antti Kuronen / Yle

– Minulla ei ole ollut ongelmia turvapaikanhakijoiden kanssa. He eivät ole häirinneet minua. Tietysti pitää yrittää auttaa ihmisiä hädässä, mutta turvapaikanhakijat ovat samalla iso ongelma.

Millä tavalla turvapaikanhakijat on ongelma?

– Turismi on kärsinyt. "Viidakosta" kerrotaan uutisissa ympäri maailmaa, etenkin Britanniassa. Ihmiset eivät uskalla tulla tänne. He pelkäävät turvapaikanhakijoita.

Se on tyhmää, ei täällä rantabulevardilla ole yhtään pakolaista.

Jonkin verran on ollut järjestysongelmia, varkauksia ja sellaista. Tänään turvapaikanhakijat ottivat taas yhteen poliisin kanssa, kun he pyrkivät rekkojen kyytiin.

Täältä on vain vähän yli 30 kilometriä Britanniaan. Kymmenet lautat kulkevat päivittäin tätä väliä. Mitä ajattelet siitä, että britit mahdollisesti eroavat EU:sta?

Calais
Lauttoja seilaa yhä Englannin kanaalia, vaikka suurin osa liikenteestä kulkee tunnelia pitkin.Antti Kuronen / Yle

Minulle se on oikeastaan aivan sama. Brittejä vastaan minulla ei ole mitään, mutta maan hallituksen asenne on outo. He haluavat kaikki edut, mutta eivät ole valmiita uhraamaan mitään. Siinä mielessä Britannia on kuten Sveitsi.

En usko, että Britannian poisjäännillä olisi vaikutusta EU:hun. Britit eivät puhalla yhteen hiileen.

Mitä itse ajattelet EU:sta?

Onhan se ihan hieno asia, mutta täytyy sanoa, että EU ei ole millään tavalla olennainen omassa elämässäni.

kartta
Yle Uutisgrafiikka

Antin matkan seitsemäs päivä, Calais, Ranska

EU ei ole hajoamassa, mahdollisesti unohtumassa

Päätän interrailini Calais’n melankolisiin maisemiin. Rankkasateessa satamakaupungin talot näyttävät kulahtaneilta.

Tämän lähemmäs Englantia ei Euroopan mantereella pääse. Matkallani Mustaltamereltä tänne Kanaalin rannikolle aurinko on helottanut ja olen nähnyt Euroopan kauneimmillaan. Calais’n taukoamaton sade synkistää mielen.

Calaisin kylä
Noin kuusi tuhatta turvapaikanhakijaa oleskelee Calais'n viidakossa. Lukumäärä on nousussa, vaikka viranomaiset yrittävät tyhjentää leiriä.Antti Kuronen / Yle

Parikymmentä vuotta sitten Calais tunnettiin lauttayhteyksistään Britanniaan. Nykyään kaupunki tunnetaan "viidakosta", pakolaisleiristä, joka on yksi Euroopan häpeäpilkuista.

Tuhannet ihmiset asuvat teltoissaja epämääräisissä hökkeleissä lätäköiden ympäröiminä. Muutamat onnekkaat ovat päässeet konttimajoitukseen.

Pakolaisjoukkoja hajoitetaan kaasulla Ranskassa.
Poliisit ampuvat savupommeja kohti turvapaikanhakijoita, kun nämä yrittävät päästä salamatkustajiksi rekkoihin. Calais'n viidakko.Antti Kuronen / Yle

Viime viikkoina "viidakkoon" on alkanut taas virrata lisää väkeä, vaikka viranomaiset ovat yrittäneet tyhjentää leiriä.

Kuljeskellessani alueen halki yllätyn leirin koosta. Olen nähnyt Euroopan pakolaiskriisin vaiheet hyvin läheltä. Tämä paikka kuuluu pahimpiin.

Pakolainen
Sudanista paenneella miehellä on sukulaisia Englannissa. Joka päivä hän yrittää livahtaa rekkaan, jotta pääsisi Kanaalin yli.Antti Kuronen / Yle

Neljä sudanilaista turvapaikanhakijaa kutsuu minut hökkeliinsä. He tarjoavat appelsiineja. Rankkasateesta huolimatta sisällä on rutikuivaa.

Yksi miehistä kertoo, että hänen Englannissa asuva serkkunsa kustansi hänen matkansa. Vajaa vuosi sitten mies lähti kotoaan halki Saharan ja matkusti veneellä Libyasta.

Mietin ovatko nämä miehet tulevia EU-kansalaisia, vai onko heidät tuomittu loppuelämäksi tähän paaria-kastiin.

Syödessäni appelsiinia ajattelen, miten outoa on, että nämä epätoivoiset ihmiset ovat yksi Eurooppaa eniten repivistä asioista.

polaroid Antti Kurosesta
Suomalaisen Vesa Lehtimäen hienoja Star wars -valokuvia on esillä Calais'n autiolla rantabulevardilla. Hyvä Suomi!Antti Kuronen / Yle

Matkallani Mustaltamereltä tänne olen etsinyt vastausta yhteen kysymykseen: onko Eurooppa hajoamassa? Kohtasin monissa EU-maissa ongelmia. Ihmiset kertoivat köyhyydestä ja ala-arvoisista sairaaloista, arjen vakavista huolista.

Kukaan vastaan tulleista ei silti halunnut eroa EU:sta. Lähes kaikki sanoivat, että EU:n perusajatus vapaasta liikkuvuudesta on heille tärkeä.

Maahanmuutto nousi esiin etenkin Unkarissa. Suurin osa tapaamistani ihmisistä ei valittanut aiheesta.

Perusvire on yllättävän myönteinen. EU on luonnollinen osa ihmisten elämää. Asiaa ei erityisesti pohdita.

Ehkä kovin EU-kritiikki on sitä, että EU on etäinen. Kaikkien mielestä ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on hyvä asia.

Siihen se sitten kutakuinkin jäi.

Muu on ihmisten mielissä oman hallituksen ansiota tai syytä, ei EU:n.