Jokisaunat tarjosivat töitä, maalaisromantiikkaa ja kuumottavia tilanteita

Ilmajoen Alajoella Kyrönjoen rannat täyttyivät aikoinaan jokisaunoista, joita käytettiin kausiasumuksina peltotöiden aikana. Näiden Alajoki-saunojen historiaan liittyy romantiikkaa, mutta myös uhkakuvia, kun miehet lähtivät kylistä jokisaunoille naisten perään. "Kopistelijat" olivat naisten jokisaunoilla ei-toivottuja vieraita.

kulttuuri
Alkuperäisen Alajoki-saunan mittojen mukaan rakennettu jokisauna Ilmajoella.
Valtteri Välimäki/Yle

Alkuperäisiä Alajoki-saunoja on Ilmajoella jäljellä enää kourallinen, vaikka aikoinaan nämä peltotyöläisten kausiasumukset täyttivät Kyrönjoen rannat lähes katkeamattomana helminauhana tai "nappiratina", kuten paikallinen sanonta kuuluu. Enimmillään niitä on laskettu olleen jopa 250.

Täysin alkuperäisiä jokisaunoja on jäljellä enää kymmenisen kappaletta ja osa niistäkin on huonossa kunnossa. Huolimatta siitä, että suurin osa Alajoki-saunoista ei ole enää alkuperäisessä kunnossaan tai käytössään, tarjoavat ne yhä lukuisille paikallisille ja turisteille mahdollisuuden matkata hetkeksi menneeseen.

Jussin Jokisaunojen puusaunan hirret ovat peräisin 1700-luvulta
Jussin Jokisaunojen perinteisen puusaunan hirret ovat peräisin 1700-luvultaValtteri Välimäki/Yle

Kopistelijoita ahdistelemassa?

Jokisaunoilla yöpyi peltotöiden aikaan satoja ihmisiä. Välillä töiden lomaan jäi luppoaikaa, jolloin työläiset vierailivat usein toisilla saunoilla serustelemassa ja iltaa istumassa. Suurimmilla saunoilla järjestettiin jopa tansseja. Moni romanssi sai siellä alkunsa, vaikka kaikki miesten ja naisten yhteentörmäykset eivät olleet mieluisia.

Alajoki-saunojen yhteydessä oli usein myös karjamajoja, ja talojen tyttäriä sekä piikoja lähetettiin saunoille karjanhoitoa varten. Naiset yöpyivät ja laittoivat ruokaa omissa jokisaunoissaan, mutta miesten kohtaamisilta he silti harvoin välttyivät niin töissä kuin töiden ulkopuolellakaan.

Kopistelijoita Ilmajoen Alajoki-saunoilla. Kuva Jussin Jokisaunojen ulkorakennuksen seinällä.
Juha Rinta-Röyskön kokoelmista löytyvä kuva kopistelijoista Ilmajoen Alajoki-saunoilla.Valtteri Välimäki/Yle

Työtovereiden lisäksi naisten seuraa sekä leipomuksia havittelivat muun muassa niin kutsutut “kopistelijat”. Heillä viitattiin polkupyörällä jokisaunoille kylältä matkanneisiin miehiin, jotka tekivät usein kepposia tai jopa ilkivaltaa, mikäli naiset eivät suostuneet päästämään heitä sisään jokisaunoihin.

Kopistelijat saattoivat esimerkiksi tukkia savuhormin, jolloin savu ajoi naiset ulos ennen pitkää. Jokisaunan ovi saatettiin myös pöngätä lukkoon, mikä johti siihen, että naiset eivät päässeet ulos omin avuin. Kopistelijoiden päästyä sisään oli mahdollista, että naiset joutuivat fyysisen ahdistelun kohteeksi. Ikävät tilanteet eivät olleet täysin tavattomia.

– Parhaassa tapauksessa vain jutusteltiin ja nautiskeltiin naisten paistamista "mokkoosista", mutta hurjempiakin tarinoita on toki kerrottu, toteaa paikallisen historian tuntija ja Jussin Jokisaunojen isäntä Juha Rinta-Röyskö. Mokkooset ovat pohjalaisia piimäpohjaisia lettuja.

Muutoin Rinta-Röyskö kuvailee jokisaunojen olleen turvallinen paikka kausiasumiselle.

Jussin Jokisaunojen isäntä Juha Rinta-Röyskö
Juha Rinta-Röyskö tuntee Alajoen historian.Valtteri Välimäki/Yle

Jokisaunaperinne elää yhä

Ilmajoen Alajoella, Kyrönjoen varrella sijaitsevien Jussin Jokisaunojen isännälle, Juha Rinta-Röyskölle paikallinen historia on sydämen asia. Mies omistaakin oman Alajoki-saunan, joka on vuokrakäytössä, osana Rinta-Röyskön yrityksen toimintaa.

Sauna ei ole alkuperäinen, mutta Rinta-Röyskö on rakentanut sen museoviraston mittojen mukaisesti, mahdollisimman tarkasti alkuperäistä mukaillen. Tarkoituksena on ollut kunnioittaa alkuperäistä jokisaunakulttuuria niin rakennusten miljöön, arkkitehtuurin kuin itse sijainninkin puolesta.

Juha Rinta-Röyskö tarinoi Alajoen historiasta avotulen äärellä
Juha Rinta-Röyskö tarinoi jokisaunojen historiasta avotulen äärelläValtteri Välimäki/Yle

– Kivenheiton päässä tästä on ollut useita jokisaunoja, jotka on valitettavasti hävitetty ajan mittaan. Pari on onneksi vielä pystyssäkin. Juha Rinta-Röyskö sanoo.

Kaikissa jokisaunoissa ei ollutkaan saunaa

Nimestään huolimatta alkuperäisissä jokisaunoissa ei aina ollut saunoja. Juha Rinta-Röyskö kertoo jokisaunan olevan lähinnä paikallinen kutsumanimi, joka on ilmeisimmin perua joen läheisyydestä ja rakennusten saunamaisesta ulkomuodosta.

Jokisaunat olivat hirrestä tehtyjä, pieniä yksihuoneisia asumuksia, joissa oli tyypillisesti lautarakenteinen eteinen eli "porstua". Ikkunoiden kohdalla oli saranalliset luukut ja tulisija sijaitsi oven oikella puolen. Katonrajassa oli pieni parvi nukkumista varten. Ylimääräisiä mukavuuksia ei jokisaunoissa tunnettu. Muualla, kuin joen varressa sijainneita vastaavia kausiasumuksia kutsuttiin kytötuviksi.

Parhaimmillaan peltotöihin tultiin usean kymmenen kilometrin päästä, joten tarvittiin paikka, missä yöpyä. Jokisaunat eivät siis alunperin olleet rentoutumista tai lomailua varten, vaan niitä alettiin rakentaa välttämättömyyden vuoksi.

Ensimmäiset jokisaunat pystytettiin Ilmajoella 1800-luvun alussa, jolloin Alajoen nykyistä peltoaluetta alettiin raivaamaan. Maatalouden muututtua koneellisemmaksi, noin 1960-luvulta alkaen, loppui Alajoki-saunojen asuttaminen kausitarkoituksessa..

Yli-Lauroselan heinäväki Alajoki-saunan edustalla 1952. Kuva Jussin Jokisaunojen ulkorakennuksen seinällä.
Heinäväkeä Alajoki-saunan edustalla vuonna 1952. Kuva Rinta-Röyskön kokoelmista.Valtteri Välimäki/Yle

Saunoissa asuttu ympäri Suomen

Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Katariina Stryrman kertoo, että saunojen käyttäminen asumistarkoituksessa on ollut Suomen historiassa hyvin tavanomaista. Ympäri vuoden asuttavia saunoja eli savupirttejä on rakennettu aina 1800-luvun loppupuolelle saakka.

Kuten Alajoki-saunojen, myös savupirttien rakentaminen on yleensä liittynyt kaskiraivaamisen ja uudisasumiseen. Styrman muistuttaa sauna-asumisen perinteen jatkuvan edelleen mökkien ja vapaa-ajanasuntojen saunarakennusten muodossa.

Suomen vanhimmat käytössä olevat saunat ovat Styrmanin mukaan noin 200-vuotta vanhoja.

Suomen Saunaseuralla on tällä hetkellä käynnissä Suomen satavuotiaat saunat -projekti, jossa kerätään tietoja yli sata vuotta vanhoista saunoista. Oman saunansa tiedot voi ilmoittaa mukaan Suomen Saunaseuran internetsivuilla (siirryt toiseen palveluun).