Millaista on elämä romahtaneessa valtiossa – venezuelalaisten viisi tapaa selviytyä

Talouskriisi ja poliittinen kriisi ovat sotkeutuneet vyyhdeksi, joka tekee asukkaiden elämän hyvin vaikeaksi. Venezuelaan perehtynyt ulkomaantoimittaja Jaana Kanninen kertoo, miten kriisi näkyy venezuelalaisten arkielämässä.

Ulkomaat
Presidentti Maduroa vastaan suunnatun kansanäänestysadressin allekirjoituksia tarkistetaan tällä viikolla.
Presidentti Maduroa vastaan suunnatun kansanäänestysadressin allekirjoituksia tarkistetaan tällä viikolla. CristiánHernández / Epa

Venezuelassa käydään juuri nyt henkien taistelua siitä, voidaanko Venezuelassa pitää kansanäänestys epäsuositun presidentti Nicolás Maduron asemasta. Perustuslaki sallii sellaisen, mutta Maduro tekee kaikkensa estääkseen tai ainakin viivyttääkseen äänestystä.

Oikeisto-oppositio on kerännyt 1,8 miljoonaa allekirjoitusta adressiin, joka vaatii kansanäänestyksen järjestämistä. Tämän viikon aikana tutkitaan allekirjoituksien aitoutta osana monimutkaista prosessia (siirryt toiseen palveluun).

Samaan aikaan pula ruuasta, lääkkeistä, sähköstä ja puhtaasta vedestä syvenee. Asukkaiden kärsivällisyys alkaa loppua, ja monet kanavoivat turhautumisensa ryöstelyyn ja mellakointiin. Väkivaltaisuuksissa on menetetty jo ihmishenkiä.

Tässä viisi seikkaa, jotka haittaavat venezuelalaisten arkea:

1. Elintarvikepula syvenee

Venezuelalaiset joutuvat viettämään yhä suuremman osan elämästään jonoissa polttavan auringon alla. Milloin he jonottavat peruselintarvikkeita, milloin vessapaperia tai lääkkeitä.

Jono Caracasin kaduilla
Ihmiset joutuvat usein jonottamaan koko päivän peruselintarvikkeita. Miguel Gutierrez / Epa

Suurin puute on tuontielintarvikkeista. Venezuelan oma maataloustuotanto on ollut alamaissa jo vuosikymmeniä, joten normaalin lounaan rakentamiseksi tarvitaan tuontituotteita: riisiä, maissia, öljyä, kanaa tai lihaa. Nämä ja monet muut elintarvikkeet ovat valtion säännöstelemiä.

Presidentti Maduro syyttää ruokapulasta ”taloussotaa”, jota oppositio ja maan talouseliitti käyvät hänen sosialistihallitustaan vastaan. Oppositio puolestaan syyttää Maduroa kykenemättömyydestä hallita maata, jonka taloutta öljyn alhainen hinta ravistelee.

Ruokapulasta huolimatta paikallisia hedelmiä ja vihanneksia on saatavilla. Tällä hetkellä eletään mangokautta. Lisäksi monessa venezuelalaisessa kodissa on salainen komero, joka on täynnä riisipaketteja, maissijauhoja, erilaisia pastoja, saippuapaketteja ja pesuainepulloja.

Hamstraamisesta on tullut pakkomielle ja jonottamisesta keino toteuttaa pakkomiellettä. Venezualalainen ei välttämättä osta tarpeesta, vaan siksi että se sattuu olemaan mahdollista.

2. Lääkepula on kaikkein vakavin ongelma

Lähes kaikista lääkkeistä on pula. Lääkkeitä ei ole apteekeissa, kaupoissa eikä sairaaloissa. Venezuelan lääkeliiton puheenjohtaja DouglanLeón Natera (siirryt toiseen palveluun)sanoi muutama päivä sitten, että sairaalat ovat lähes toimintakyvyttömiä.

Hyttysten myrkyttämistä Caracasin kaduilla.
Trooppisia viruskuumeita levittäviä hyttysiä pyritään tuhoamaan myrkyttämällä. Hyttyskarkotteita on vaikea hankkia.Jaana Kanninen / yle

Ihmiset pyytävät sosiaalisen median kautta syöpä-, diabetes-, eturauhas- ja särkylääkkeitä ulkomailta. Myöskään antibiootteja ei ole saatavilla.

– Jos ruokapula on lähinnä ikävä kiusa, niin lääkepula on elämän ja kuoleman kysymys. Siihen kuolee ihmisiä, sanoo kulttuurityöntekijä Emmy Herrera Caracasista.

Muiden ongelmien lisäksi Venezuela kärsii hyttysten levittämien trooppisten viruskuumeiden kuten zikaviruksen, chikungunyan ja denguekuumeen epidemioista.

Koska romahdustilassa olevassa maassa ei pystytä pitämään terveystilastoja, esimerkiksi zika-tartuntojen määrästä ei ole tietoja. Venezuelassa on kuitenkin alueita, joilla lähes kaikki asukkaat ovat sairastaneet taudin.

3. Chávez kääntyisi haudassaan jos näkisi maansa koulut nyt

Yli kolmannes venezuelalaisista on alle 15-vuotiaita. Edesmennyt presidentti Hugo Chávez piti koulutusta keskeisenä painopistealueena. Koulutus on ilmaista.

Nuoret laulavat
Venezuelan nuoriso-orkesteri on maailmankuulu. Tämä kuva on vuodelta 2011.Rodolfo Gutierrez / Epa

Chávezin lukutaitokampanjan ansiosta lukutaidottomuus katosi maasta, kouluihin lahjoitettiin kannettavia tietokoneita ja opettajien koulutustaso nousi.

Mutta se kaikki on nyt valunut hiekkaan. Usein opettaja ei ilmesty koululuokkaan, koska seisoo jonossa kaupan edessä. Jokainen saa tehdä ostoksia valtion kaupoissa yhtenä päivänä viikossa, ja se päivä kuluu yleensä jonossa seisten.

Opettajien ammattiliiton mukaan 40 prosenttia tunneista jää pitämättä, koska opettajaa ei ole.

Joskus oppilaatkaan eivät saavu luokkaa, joko siksi että eivät usko saavansa kunnon opetusta tai siksi, että pelkäävät kulkea väkivallan varjostamilla kaduilla.

Hallitus päätti sulkea koulujen ovet perjantaisin, jotta säästettäisiin sähköä. Monen mielestä sillä ei ole mitään merkitystä opetuksen tason romahtamisen vuoksi.

4. Puhdas vesi ja ulkomaanpuhelut uhanalaisia hyödykkeitä

Venezuelalaiset ovat tottuneita sähkökatkoksiin, mutta tämän vuoden puolella hallitus onsäännöstellyt sähköäsäännönmukaisesti.

Naisia osoittamassa mieltään Caracasissa
Venezuelalaiset ovat osoittaneet mieltään hallitusta vastaan jo vuosien ajan. Viime aikoina myös kauppojen ryöstely on lisääntynyt.Miguel Gutierrez / EPA

Sähköpula johtuu talouskriisin lisäksi pitkäaikaisesta kuivuudesta. Vaikka Venezuela on öljyntuottajamaa, sen oma sähköntuotanto on riippuvainen vesivoimasta.

Pääkaupunki Caracas on toistaiseksi jätetty sähkökatkojen ulkopuolelle, mutta huhtikuussa julkisen alan työviikko lyhennettiin kahteen päivään sähkön säästämiseksi.

Kesäkuun puolivälissä sähkön säännöstelyä höllennettiin hieman, koska sateet olivat saapuneet. Samalla työpäivä palautettiin viisipäiväiseksi, vaikkakin töitä tehdään vain aamupäivisin.

Oppositio syyttää sähköpulasta investointien puutetta, korruptiota ja yleistä kykenemättömyyttä huolehtia maan infrastruktuurista. Sähköpulan lisäksi Venezuelassa kärsitään kroonisesta puhtaan veden puutteesta.

Jopa ulkomaan puheluista on tullut viime aikoina harvinaista ylellisyyttä, kun puhelinyhtiöt ovat sulkeneet ulkomaanlinjoja vastalauseena valtion maksamattomille veloille. Jotkut lentoyhtiöt ovat lopettaneet lentonsa Caracasiin, koska eivät ole kyenneet kotiuttamaan rahojaan maan tiukan valuuttapolitiikan vuoksi.

5. Kassillinen rahaa jotta voi ostaa kilon lihaa

Venezuelassa on maailman korkein inflaatio. Virallistenkin lukujen mukaan se on 180 prosenttia vuodessa. Todellisuudessa luku on paljon korkeampi, koska ihmiset hankkivat tarvitsemansa tuotteet pimeiltä markkinoilta.

Sadan bolívarin seteleitä Caracasin yllä.
Venezuelassa on maailman korkein inflaatio. Se mitataan jo tuhansissa prosenteissa.Jaana Kanninen/ Yle

Kansainvälinen valuuttarahasto ennusti huhtikuussa (siirryt toiseen palveluun), että tämän vuoden inflaatio ylittää kahden tuhannen prosentin rajan.

Venezuelaan on syntynyt kokonainen uusi ammattikunta, jälleenmyyjät eli ”bachaquerot”. He hankkivat tavaroita valtion subventoimaan halpaan hintaan ja myyvät ne sitten moninkertaisella voitolla.

– Nyt pimeiden markkinoiden hinnat ovat kyllä karanneet monien ihmisten ulottumattomiin, kertoo Herrera.

Esimerkiksi kilon naudanlihaa voi löytää pimeiltä markkinoilta kuudella ja puolella tuhannella bolívarilla. Se merkitsee jo isoa pussillista sadan bolívarin seteleitä.

Niinpä Venezuelan talouskurimus on tehnyt lyhyessä ajassa tyhjäksi Hugo Chávezin yritykset nostaa venezuelalaisia köyhyydestä.

Kun Chávez tuli valtaan vuonna 1999, puolet hänen maanmiehistään eli köyhyydessä. Kun hän kuoli vuonna 2013, köyhien osuus oli YK:n alaisen talousjärjestön Cepalin mukaan pienentynyt noin kolmasosaan kansasta.

Vaikka aivan tuoreita lukuja ei ole saatavilla, voi vain kuvitella, millaista vauhtia köyhyys on kasvanut sen jälkeen.