Soini ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Jos sisältö kelpaa, sitten prosessiin puututaan

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Suurimmat soraäänet kuuluivat vasemmistoliiton riveistä.

politiikka
Ulkoministeri Timo Soinin pitää puhettaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta 17. kesäkuuta.
Ulkoministeri Timo Soinin pitää puhettaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta 17. kesäkuuta.Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sai tänään oppositiolta eniten pyyhkeitä aikataulusta. Opposition mukaan selonteko olisi pitänyt julkistaa vasta syksyllä tai Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) vastasi useaan otteeseen, että Britannian kansanäänestyksen tulos tulee vaikuttamaan monta vuotta EU:hun.

– Yleensä jos sisältö kelpaa, sitten prosessiin puututaan, Soini sanoi.

Sosiaalidemokraattien Erkki Tuomioja painotti puheenvuorossaan, että eduskunnan vastauksen selontekoon olisi synnyttävä yksimielisesti. Tuomioja nosti RKP:n esiin puolueena, jolla on eniten tarkastelemista kannassaan sotilasliitto Natoon. RKP puolueena kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi.

– Ehkä kokoomuskin joutuu omaa Nato-kantaansa vielä pohtimaan. Pidän tärkeänä, että voisimme päästä tästä yhteisymmärrykseen, Tuomioja sanoi.

Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi käytti kärkkäintä kieltä, kun hän höykytti erityisesti Soinia tämän Nato-kannanotoista. Mustajärvi sanoi, että vuonna 2008 Soinia kutsuttiin Nato-mieheksi lehtiotsikossa.

– Te onnistuitte puoluejohtajana olemaan eri mieltä puolueenne kanssa, sitten te olitte eri mieltä eduskuntaryhmänne kanssa. Kun ottaa tämän historiallisen ulottuvuuden, panee epäilemään, että te olette eri mieltä itsenne kanssa, Mustajärvi letkautti.

Heinäluoma huolestui kovasta kielestä

SDP:n Eero Heinäluoma huomautti, että selonteossa käytetään kovempaa kieltä kuin aiemmin. Heinäluoma sanoi hänen isänsä kysyneen, että sotaanko tässä valmistaudutaan.

– Jos kansalaiset alkavat kokemaan näin, silloin kaikki viestit eivät ehkä ole sattuneet ihan kohdallensa, Heinäluoma sanoi.

Heinäluoma jakoi kiitosta pääministeri Juha Sipilää (kesk.). Sipilä on Heinäluoman mukaan käsitellyt vaikeita asioita vastuullisella tavalla sortumatta pelonlietsontaan.

Kokoomuksen Illkka Kanerva muistutti puheenvuorossaan Euroopan nykytilanteesta.

– Vakavin asia tässä keskustelussa tänään on se sapelin kalisteluun liittyvä syyttely, jota sanotaan yhden osapuolen tekevän Itämeren piirissä. Menkää kysymään Ukrainasta. Viimeisen vuorokauden aikana taas kaksi sotilasta kuollut, viisi haavoittunut. Tämä tarina on jatkunut kaksi vuotta. Kannattaa hieman miettiä, ketä syyttää.

Suomen ja Ruotsin yhteistyö prioriteetti

Suomen ja Ruotsin yhteistyö nousi monien edustajien puheissa esiin. Vihreiden Pekka Haavisto huomautti, että Ruotsi on tehnyt kahdenkeskisiä sopimuksia esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa.

– Ruotsi on tehnyt kahdenvälisiä sopimuksia myös Tanskan ja Englannin kanssa puolustusyhteistyöstä. Onko ajatuksena, että Suomen ja Ruotsin kehittyvä yhteistyö toisi puolustusyhteistyösopimuksen, vaikka ei toisikaan puolustusliittoa, Haavisto kysyi.

Ulkoministeri Timo Soini sanoi, että hallitukselle Suomen ja Ruotsin yhteistyö ja vahvistaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on prioriteetti.

– Tätä (yhteistyötä) viedään konkreettisesti eteenpäin.