Miksi Suomi ja Ruotsi katsovat Venäjää eri vinkkelistä?

Alkuviikon Kultaranta-keskustelujen suurimmaksi uutiseksi nousi ruotsalaisten vieraiden esittämä kritiikki Suomen Venäjä-suhteita kohtaan. Sanottiin, että Ruotsi ei toivottaisi tervetulleeksi presidentti Vladimir Putinia. Ruotsin ja Suomen eriäville näkemyksille voi löytää selityksiä paitsi maantieteestä myös historiasta.

Ulkomaat
Kuvassa ovat Suomen ja Ruotsin liput.
kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Presidentti Sauli Niinistö isännöi maanantaina neljättä kertaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan painottuvaa tapahtumaa Kultarannassa. Tällä kertaa mukaan oli kutsuttu myös ruotsalaisia, muun muassa pääministeri Stefan Löfven, olihan yksi aiheista Itämeren turvallisuus.

Suomen ja Ruotsin suhteita voidaan pitää hyvinä. Olivathan maat jopa samaa valtakuntaa vuoteen 1809 asti. Maita yhdistää myös muun muassa se, että kumpikin on sotilasliitto Naton ulkopuolella mutta sen kumppaneita. Suomi ja Ruotsi tiivistävät keskinäistä puolustusyhteistyötään.

Kaikesta tästä huolimatta Kultaranta-keskusteluissa nousi esiin riitasointu. Ruotsin entinen puolustusministeri Karin Enström ihmetteli, miksi Suomen presidentti tapaa ensi kuussa Venäjän presidentin Helsingissä. Toisen ruotsalaisen panelistin mukaan Vladimir Putin ei olisi tervetullut Ruotsiin.

Suomen ja Ruotsin erilaisille kannoille voi löytyä ainakin seuraavia syitä:

Suomen 1340 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa

Presidentti Niinistö vastasi ruotsalaisten kritiikkiin muun muassa huomauttamalla, että Suomella on pidempi Venäjän vastainen raja kuin muilla EU-mailla yhteensä.

Presidentti kehotti lisäksi ruotsalaisia mielikuvaharjoitteluun. Hän kehotti ruotsalaisia kuvittelemaan, että Norja olisi Venäjä.

Krimin miehitys etäännytti Ruotsia ja Venäjää

Ruotsin suhteet Venäjään viilenivät selvästi Krimin valtauksen jälkeen.

Suomi taas on puolustanut sitä, että myös dialogin ylläpitäminen Venäjän kanssa on tärkeää.

Suomella on yhteinen raja Venäjän kanssa Krimin valtauksen jälkeenkin. Tämä tiedetään myös Ruotsissa, mutta Suomen toimintaa on silti voitu ihmetellä.

Suomen sota Venäjää vastaan

Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikka on edennyt eri raiteita toisen maailmansodan jälkeen. Erityisen tunnettu Ruotsissakin on Suomen talvisota, joka käytiin vuosina 1939–1940.

Ruotsin sodasta Venäjää vastaan sen sijaan on kulunut jo 200 vuotta. Ruotsissa kuulee usein sanottavan, että liittoutumattomana on pärjätty 200 vuotta, joten samalla linjalla kannattaa jatkaa.

“Sodan jälkeen Suomelle muodostui vahva sotilaallinen itseluottamus”, kirjoittaa turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt toimittaja Mikael Holmström Dagens Nyheterissä.

Ruotsissa ulkopolitiikalla on etusija myös maanpuolustuksessa. Suomi taas on korostanut alueellisen puolustuksen ja asevelvollisuuden merkitystä.

Suhde Natoon

Kultaranta-keskustelujen tulkinnoissa päädyttiin siihen, että Suomen ja Ruotsin Nato-kannoissa on lähinnä sävyero. Ruotsissa kansa on kuitenkin Nato-myönteisempää kuin Suomessa.

Nato-jäsenyyskeskustelua peilataan molemmissa maissa suhteessa Venäjään.

Kansainvälisessä yhteistyössä Ruotsi näyttää menneen Suomea pidemmälle. Ruotsi on allekirjoittanut Yhdysvaltojen kanssa aiesopimuksen puolustusyhteistyöstä ja sopinut puolustusalan yhteistyöstä myös Britannian kanssa.

Lähteet: Juttua varten luettu Dagens Nyheterissä, Svenska Dagbladetissa ja Hufvudstadsbladetissa 21.6. ilmestyneitä artikkeleita Kultaranta-keskusteluista.