Suomenlahtea uhkaavan venäläisen myrkkykaatopaikan kunnostaminen etenemässä

Krasnyi Borin vaarallisten aineiden kaatopaikalle on varastoitu muun muassa öljy- ja kemianteollisuuden myrkkyjätteitä 1970-luvulta asti. Kaatopaikkaa pidetään suurena uhkana sekä Pietarin alueella asuville ihmisille että Suomenlahdelle. Nyt tilanne voi olla muuttumassa paremmaksi.

Ulkomaat
Kimmo Tiilikainen ja Ilkka Herlin
Pietarin lähellä sijaitsevan Krasnyi Borin kaatopaikan myrkkyjen pelätään valuvan Itämereen. Aamu-tv:ssä aiheesta keskustelivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja Elävä Itämeri -säätiön perustajajäsen, hallituksen puheenjohtaja​ Ilkka Herlin.

Pietarin lähellä olevan ongelmajätekaatopaikan kunnostaminen on ottamassa askelia eteenpäin.

Olemme nyt pääsemässä niin sanotusti kynnykselle.

Ilkka Herlin

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo keskustelleensa Venäjän luonnonvaraministerin Sergei Donskoin kanssa Venäjän ja Suomen välisestä ympäristöyhteistyöstä ja Itämerestä moneen otteeseen.

– Tapaaminen toisensa jälkeen tämä asia on konkretisoitunut, Tiilikainen sanoi Ylen aamu-tv:ssä.

Tiilikaisen mukaan puolin ja toisin on esitetty toimia, joilla alueen ympäristöriskit voitaisiin välttää.

– Tässä on hyvä tiedonvaihto ja asiantuntijayhteistyö nyt paraikaa käynnissä. Toivottavasti sen jälkeen päästään ihan konkreettisiin toimiin, Tiilikainen jatkoi.

Niinikään Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Elävä Itämeri -säätiön perustaja Ilkka Herlin muistutti, että Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev lupasi kolme vuotta sitten, että Krasnyi Borin ongelmajätelaitoksen ongelmat ratkaistaan.

– Siitä saakka me olemme uudistuneesti tehneet töitä tämän asian ratkaisemiseksi ja olemme nyt pääsemässä niin sanotusti kynnykselle, Herlin sanoi.

Venäjällä luotetaan Suomen ympäristöosaamiseen

Herlinin mukaan Krasnyi Borin kaatopaikan ongelmien korjaaminen on kymmenien ellei satojen miljoonien eurojen hanke. Herlin huomautti, että Suomessa on hyvää osaamista vaarallisten jätteiden käsittelyssä.

– Onhan meillä erillinen yritys tätä varten olemassa: Ekokem, joka on siirtymässä Fortumille. Vaarallisten aineiden käsittely ja niiden muuntaminen energiaksi kuuluu nykyään Fortumin strategiaan. Siinä mielessä meillä on itse asiassa varsin hyvää osaamista, Herlin sanoi.

Tiilikaisen mukaan käytännön ympäristöyhteistyötä on pystytty jatkaamaan Venäjän kanssa, vaikka nyt eletään poliittisesti vaikeita aikoja. Tiilikainen sanoo, että Venäjällä luotetaan Suomen ympäristöosaamiseen.

– Meiltä pyydetään kommentteja heidän suunnitelmiinsa ja mielellämme annamme omaa näkemystä. Jos ja kun siellä edetään näihin konkreettisiin toimiin, toivottavasti meidän yritykset ovat siellä mukana rakentamassa uutta, Tiilikainen toivoo.