1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. muotoilu

Suomalaisen muotoilun vienti saa järeää kritiikkiä – Aalto-vaasit eivät kanna loputtomiin, retron aika on ohi

Suomalaiset nuoret muotoilijat eivät pääse riittävästi esille maailmalla. Myös kotimaan näkyvyydessä olisi petrattavaa. Tätä mieltä ovat monet alan ammattilaiset.

muotoilu
Designmuseon kokoelmanäyttely Suomalainen muoto esittelee alan kotimaista kultakautta.
Rauno Träskelin

Suomalaisen muotoilun historia on komea. Kultakautta elettiin 1950–1960-luvuilla Tapio Wirkkalan, Timo Sarpanevan, Kaj Franckin ja Alvar Aallon tahtiin. Nimet tunnettiin Suomen rajojen ulkopuolellakin. Monien mielikuvissa suomalainen muotoilu on edelleen peräisin samoilta vuosikymmeniltä.

Norjalla menee kovaa. Se käyttää rahaa oman maansa näkyvyyteen.

Timo Salli

– Minua eivät Aalto-vaasit ja Muumi-mukit haittaa, mutta se haittaa, että nuoret, uudet suunnittelijat eivät näy missään, sanoo Aalto-yliopiston taideteollisen muotoilun professori Timo Salli.

Sallin mielestä uudistuminen tekee kipeää. Se näkyy muun muassa arvostetun kansainvälisen muotoilulehden rankinglistoilla.

– Kun Wallpaper listasi 200 alan huippunimeä, joukossa ei ollut yhtään suomalaista. Meillä on ongelma, selkeästi, Salli tykittää.

Samaa mieltä tuntuvat olevan muutkin alan asiantuntijat.

– Me olemme laulaneet liikaa retrolauluja, eivätkä nuoret muotoilijat saa mahdollisuutta. Miksi me koulutamme näitä ihmisiä? Annammeko me näin helposti periksi? Suomi on tekijävaltio. Täällä osataan valmistaa esineitä, kun ne vain saisi läpi, sanoo design-kriitikko Kaj Kalin.

Tekstiileistään tunnettu turkulainen Saana & Olli eli Saana Sipilä ja Olli Sallinen olivat ehdolla Ornamo-palkinnon saajiksi vuonna  2016.
Tekstiileistään tunnettu turkulainen Saana & Olli eli Saana Sipilä ja Olli Sallinen olivat ehdolla Ornamo-palkinnon saajiksi vuonna 2016Suvi Kesäläinen

Kuka pukkaisi uusia Aaltoja maailmalle?

Niin. Miksi Suomi ei saa muotoilijoitaan läpi? Muotoiluprofessori Sallilla on siihen vastaus. Hän ottaa esimerkin naapurista.

– Norjalla menee kovaa. Se käyttää rahaa oman maansa näkyvyyteen. Meillä taas ei ole ministeriötä, joka ottaisi suomalaisen muotoilun viennin haarukkaansa.

Jos mallit tai merkit eivät kiinnosta, rahaa voi syytää vaikka kuinka paljon, eikä vienti lähde eteenpäin.

Petteri Kolinen

Suomessa on kuitenkin muotoilun promootio-organisaatio, Design Forum Finland, jota työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa.

– Design Forum Finland keskittyy vain muotoilujohtajien koulutukseen. Se ei markkinoi tai vie suomalaista muotoilua maailmalle, Salli väittää.

Meillä ei siis Sallin mielestä ole tahoa, joka keskittyisi pukkaamaan uusia Aaltoja ja Sarpanevoja kansainvälisille markkinoille. Ja muun muassa siksi kotimaiset nimet eivät näy design-lehtien kärki- tai edes jumbosijoilla.

– Suomessa muotoilun vienti on vain yritysten käsissä. Muut maat toimivat eri tavalla, Salli jatkaa.

"Vienti ei mene työntämällä"

Kysytään asiaa Design Forum Finlandista. Se loi viime vuonna uuden strategian, jonka mukaan se keskittyy tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten brändinrakennusta. Se pyrkii toisin sanoen tekemään yritysten merkeistä koukuttavampia.

Kuvassa Altai Modern Nordic Crystal -lasisarja (2012).
Mari Isopahkala oli Vuoden nuori muotoilija 2013. Hän on suunnittellut mm. Altai Modern Nordic Crystal -lasisarjan (2012).Chikako Harada

– Suomalaisten yritysten suurin haaste on se, että heidän merkkinsä eivät ole houkuttelevia ja mallistot eivät ole ajan tasalla, ja tässä me tuomme muotoilun avuksi, sanoo Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Petteri Kolinen.

– Vienti ei mene työntämällä, jos mallit tai merkit eivät kiinnosta, rahaa voi syytää vaikka kuinka paljon, eikä vienti lähde eteenpäin, hän jatkaa.

Kolisen mielestä nuorille muotoilijoille luodaan työpaikkoja vain synnyttämällä kansainvälisesti menestyviä yrityksiä.

– Tuemme yrityksiä, joilla on mahdollisuuksia vientiin. Matka siitä, että veisi yksittäisen muotoilijan New Yorkiin esittelemään prototyyppiään, siihen, että siitä syntyisi liiketoimintaa, on yleensä hyvin pitkä. Voi olla, että jakelijoita löytyy, mutta jos suunnittelijalla ei ole tuotannosta tai logistiikasta hajua, polku on pitkä.

Myös turisteilla vaikeuksia löytää Suomi-designia

Unohdetaan hetkeksi vienti ja katsotaan lähemmäs. Saisiko uudet Wirkkalat ja Tapiovaarat esiin kauppaamalla heidän tuotteitaan turisteille? Monien mielestä tekijät ja kaupat ovat liian hajallaan.

Kuvassa Urban Shoreline Jesmoniittivaasit
Iina Vuorivirta sai Vuoden nuori muotoilija -palkinnon 2013. Hän on suunnittellut viime syksystä alkaen ensimmäisenä suomalaisena Ikealle. Kuvassa Urban Shoreline -jesmoniittivaasit (2012).Design Forum Finland

– Missä suomalaista muotoilua näkee? Minultakin on kysytty, minne turistit ja risteilyalusten matkustajat kannattaa viedä. Vastaan, että ei voi viedä minnekään, design-kriitikko Kaj Kalin harmittelee.

Helsingin Esplanadilla on yksittäisten isojen suomalaisten design-merkkien liikkeitä ja pääkaupungissa on myös Design District -alue, jolla eri muotoilijat myyvät tuotteitaan omissa liikkeissään.

Se vetää kuitenkin erityisesti ihmisiä, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneet muotoilusta. Miten houkutella massoja?

– Meillä pitäisi olla esimerkiksi lentokentillä ja satamissa houkuttelevia liikkeitä, joissa olisi edustettuina useita tekijöitä. Tosin kannattavuus on tämäntyyppisillä yrityksillä osoittautunut haasteeksi, sanoo teollisuustaiteen liitto Ornamon asiantuntija Asta Boman-Björkell.

Uusi Suomi-designin lippulaiva avaa ovensa elokuussa

Design Forum Finlandin muotoiluliike lopetettiin vuonna 2014. Sitä ennen se ehti esitellä suomalaista muotoilua 23 vuotta. Kauppaa veti viimeiset neljä vuotta Tanja Sipilä.

Me korvaamme tyhjiötä.

Tanja Sipilä

Sipilän mukaan paikka oli matkailijoiden suosima. Hän uskoo, että suomalaiselle muotoilulle on edelleen kysyntää.

Niinpä hän perustaa yhdessä kahden muun muotoilija-yrittäjän, Lasse Laineen ja Teemu Suvialan, kanssa suuren 300 neliön design-kaupan keskelle Helsinkiä, paraatipaikalle. Se tähtää uudeksi muotoilun lippulaivaksi ja avaa ovensa elokuussa.

Lisää tiedot henkilöstä
– Pelottaa. Kyllä. Välillä hirvittääkin, mutta luotan siihen, että meillä on hyvä visio asiasta, sanoo Tanja Sipilä, yksi elokuussa avattavan suomalaista designia kauppaavan TRE-liikkeen perustajista. Jari Kovalainen / Yle

– Meillä on ongelma, mistä löytää nopeasti kattava läpileikkaus suomalaisesta muotoilusta. Helsingissä on hyviä liikkeitä, mutta iso Design Forum Shopin kaltainen liike on puuttunut. Me korvaamme tyhjiötä, Sipilä sanoo.

Ihmiset tarvitsevat hyviä arkisia esineitä kotiin. Nyt näyttää siltä, että Ikea hoitaa sen puolen.

Kaj Kalin

Hänen TRE-liikkeensä etsii myyntiin tuotteita sellaisilta suunnittelijoilta, jotka jakavat kestävän kehityksen arvot: paikallinen tuotanto ja tuotantoprosessin läpinäkyvyys ovat tärkeitä.

Artek
Vuonna 1935 perustettu Artek on myynyt suomalaista designia jo usean sukupolven ajan.Mikko Ryhänen

– Uskon, että me palaamme pikkuhiljaa taas siihen, että me arvostamme laadukkaita ja pitkäikäisiä tuotteita. Toivon, että muutaman kymmenen vuotta kestänyt kertakäyttökulutusbuumi alkaa olla ohi. En usko, että tavarantuotanto loppuu, mutta siitä voi tehdä paljon järkevämpää.

Suomalainen ostaa ruotsalaista

Muotoilun ilosanomaa laulaa myös Kaj Kalin.

– Omat vanhempani olivat sukupolvea, jolla oli pienet tulot. Kun he halusivat kotiinsa jotain kaunista, he menivät Artekiin ja laskivat, että tuon saamme, kun säästämme puoli vuotta ja tuon, kun säästämme kolme kuukautta.

Suomalaista muotoilua ostettiin säästämällä. Nykyisin säästetään – ja mennään Ikeaan.

– Ihmiset tarvitsevat hyviä arkisia esineitä kotiin. Nyt näyttää siltä, että Ikea hoitaa sen puolen, Kalin harmittelee.

Miten tässä näin pääsi käymään?

Lue seuraavaksi