The Guardian: Murhattu aktivisti oli Hondurasin armeijan tappolistalla

Entinen sotilaspoliisi kertoo brittilehdelle, että maaliskuussa murhatun ympäristöaktivistin Berta Cáceresin nimi oli erikoisjoukoille jaetulla iskukohteiden listalla kuukausia ennen tämän murhaa.

Ulkomaat
Nainen pitelee suurta Berta Cáceresin kuvaa. Toinen nainen on kävelemässä julisteen ohi.
Latinalaisen Amerikan aktivistit ilmaisivat kunnioitustaan maaliskuussa murhatulle hondurasilaiselle Berta Cáceresille El Salvadorissa.Oscar Rivera / EPA

Hondurasissa murhatun ympäristöaktivistin Berta Cáceresin nimi oli maan armeijan erikoisjoukkojen saamalla tappolistalla, brittiläinen The Guardian -lehti kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun).

Lehti on haastattellut entistä Hondurasin armeijan erikoisjoukkojen jäsentä, joka kertoo nähneensä listan joulukuussa. Mies kuului Guardianin tietojen mukaan Yhdysvaltain koulutusta saaneeseen erikoisyksikköön.

Ympäristöaktivisti Berta Cáceres murhattiin maaliskuussa kotikaupungissaan La Esperanzassa. Cáceres vastusti lenca-intiaanien maille tekeillä olevaa Agua Zarca -vesivoimalahanketta, jota myös Suomen kehitysrahasto Finnfund on rahoittanut. Finnfund jäädytti rahoituksen Cáceresin murhan jälkeen.

Murhan on epäilty liittyvän patohankkeeseen. Ainakin kahdella murhasta pidätetyllä epäillyllä on yhteyksiä vesivoimalahanketta ajavaan yhtiöön, Desarrollos Energéticos SA:han.

Yhdysvaltain kouluttamia joukkoja

Yhdysvallat on kouluttanut ja rahoittanut Hondurasin turvallisuusjoukkoja taisteluun huumeiden salakuljettajia ja rikollisjärjestöjä vastaan.

Huhtikuussa hondurasilaiset aktivistit kehottivat (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltoja katkaisemaan rahoituksen, koska maassa kuolemanpartiot iskevät oppositioaktivisteja vastaan aivan kuin 1980-luvun likaisen sodan aikaan.

Guardianin haastattelema mies oli käynyt erikoisjoukkojen Tesón-kurssin, jossa koulutusta antoivat myös ulkomaiset sotilasneuvonantajat muun muassa Yhdysvalloista ja Kolumbiasta.

Koulutuksen jälkeen hänet sijoitettiin huumerikollisuuden ja rikollisjärjestöjen vastaiseen Xatruch-erikoisyksikköön, joka toimii Karibianmeren rannikolla. Kyseinen Bajo Aguánin alue on ollut palmuöljymagnaattien ja paikallisten viljelijöiden maakiistojen keskiössä. Armeijan epäillään sekaantuneen maanvilljelijöiden asiaa ajaneiden aktivistien murhiin.

Joukko maastopukuisia miehiä seisoo vaalean kolmikerroksisen rakennuksen edessä. Heillä on käsissään rynnäkkökiväärit ja kasvoillaan mustat hiihtonaamarit.
Hondurasin sotilaspoliisin jäsenet vartioivat Tegucigalpassa oikeuden istuntoa, jossa kuultiin neljää Berta Cáceresin murhasta epäiltyä.Gustavo Amador / EPA

Luutnantti esitteli tappolistaa ja katosi

Entinen sotilas kertoi Guardianille, että hänen esimiehensä esitteli joulukuussa alaisilleen tappolistaa, jossa oli kohteiden nimet, valokuvat, osoitteet ja puhelinnumerot. Joukossa oli myös Berta Cáceresin nimi.

– Luutnantti sanoi, ettei hän halua noudattaa määräystä, koska kohteet olivat kunnollisia yhteisöjensä puolesta taistelevia ihmisiä. Hän sanoi, että määräys oli tullut pääesikunnasta ja Xatruchin komentaja painosti häntä noudattamaan sitä, sotilas kertoi Guardian-lehdelle.

Luutnantti lähti tukikohdasta eikä hänestä kuultu enää sen jälkeen. Myös Guardianin haastattelema sotilas päätti lopulta paeta ja lähti naapurimaahan. Hän kertoi pelkäävänsä henkensä puolesta.

– Jos menisin kotiin, he tappaisivat minut. Kymmenen entisistä kollegoistani on kateissa. Olen sataprosenttisen varma, että armeija tappoi Berta Cáceresin, mies sanoi haastattelussa.

Väkivalta lisääntyi vallankaappauksen jälkeen

Berta Cáceresin murhasta epäiltynä on pidätetty viisi henkilöä. Joukossa on Hondurasin armeijan majuri Mariano Díaz Chávez. Díaz osallistui aiemmin sotilasoperaatiohin Irakissa. Paikallisen median mukaan hän on käynyt erikoisjoukkojen Tesón-koulutuksen, jossa opetusta antavat myös Yhdysvaltain erikoisjoukot.

Kolme värikkäisiin asuihin pukeutunutta henkilöä istuu rivissä asvaltilla ja polttaa sikarin näköisiä kääröjä. Taustalla seisoo rivi mellakkapoliiseja kilpien ja pamppujen kanssa.
Garifunas-kansan edustajat esittävät perinteisen rituaalin protestissa, jossa vaaditaan Berta Cáceresin murhan selvittämistä.Gustavo Amador / EPA

Väkivalta lisääntyi Hondurasissa vuoden 2009 vallankaappauksen jälkeen. Tuolloin armeija syrjäytti vasemmistolaisena pidetyn presidentin Manuel Zelayan.

Yhdysvallat pidättäytyi pitkään kutsumasta tapahtumia sotilasvallankaappaukseksi, eikä katkaissut suurinta osaa Hondurasille virtaavista avustuksista.

Yhdysvallat ei myöskään asettunut vahvasti vaatimaan Zelayan palauttamista valtaan vaan tuki uusia vaaleja. Ulkoministerinä toimi vallankaappauksen aikaan Hillary Clinton (siirryt toiseen palveluun), joka nyt pyrkii demokraattien ehdokkaana Yhdysvaltain presidentiksi.

Hondurasin uusi oikeistohallitus aloitti lukuisia suurhankkeita kuten pato- ja kaivoshankkeita. Hankkeiden tielle asettuneet aktivistit vaikuttavat toimivan vaarallisissa oloissa.

Global Witness -järjestön raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan ainakin 109 ympäristö- ja maaoikeusaktivistia on murhattu Hondurasissa vuosina 2010–2015.

Väkivallan piinaama maa

Väkivalta repii väliamerikkalaista Hondurasia. YK:n pakolaisavun järjestö UNHCR varoittaa, että rikollisjengien väkivalta pakottaa tuhansia ihmisiä kodeistaan kuukausittain.

Hondurasin eri rikollisjengeissä arvioidaan olevan jopa 23 000 jäsentä. Jengit selvittelevät välejään reviirisodisssa ja käyvät lähes päivittäin tulitaisteluja myös poliisin kanssa.

Pääkaupungissa Tegucigalpassa ja teollisuuden keskuksessa San Pedro Sulassa murhien määrä suhteessa väkilukuun on korkein missään varsinaisten sotatoimivyöhykkeiden ulkopuolella.

Pelkästään viime toukokuussa 360 perhettä eli ainakin 1 000 ihmistä pakeni kodeistaan pääkaupungin yhdeltä asuinalueelta, UNHCR kertoo.

Hondurasin hallituksen arvion mukaan 174 000 ihmistä on joutunut sisäiseen maanpakolaisuuteen vuosina 2004–2014 jengiväkivallan takia.

Lähteet: Reuters