1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ruotsin ja Suomen maavoimien komentajat: Puolustusliittoon ei olla liukumassa

Ruotsin uusi maavoimien komentaja Karl Engelbrektson on ollut keskustelemassa Suomen ja Ruotsin syvenevästä yhteistyöstä maavoimien esikunnassa Mikkelissä. Yhteistyön tiivistäminen on otettava vakavasti nykyisessä turvallisuustilanteessa, mutta liittoumaa se ei tarkoita, toteaa Engelbrektson.

Kotimaan uutiset
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen ja Ruotsin maavoimein komentaja, kenraalimajuri Karl Engelbrektson
Kalle Pallonen / Yle

Ruotsin ja Suomen maavoimien komentajat ovat keskustelleet keskiviikkona maiden välisestä puolustusyhteistyöstä Mikkelissä. Ruotsin maavoimien komentaja, kenraalimajuri Karl Engelbrektson on aloittanut tehtävässään kesäkuun alussa, ja halusi tulla tapaamaan virkaveljeään Suomen maavoimien komentajaa, kenraaliluutnantti Seppo Toivosta maiden tiivistäessä puolustusyhteistyötään.

Viime päivinä käyty poliittinen keskustelu mahdollisesta puolustusliitosta ei ole heijastunut tapaamiseen, komentajat sanovat.

Asenteemme Venäjää kohtaan ei ole erilainen. Tiedämme, että Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö täytyy ottaa vakavasti, ja sitä me nyt teemme.

Karl Engelbrektson, Ruotsin maavoimien komentaja

– Se täysin poliittinen kysymys ja sotilaat tekevät, mitä heille annetaan tehtäväksi. Minun tulkintani mukaan puolustusliiton muodostamisesta ei nyt kuitenkaan ole keskusteltu, Engelbrektson toteaa.

Myös Toivonen toteaa kysymyksen kuuluvan muiden tahojen ratkaistavaksi. Hän ei näe yhteistyön syventämisen johtavan suoraan yhteiseen liittoumaan.

– Nyt on aivan riittävästi tekemistä annettujen tavoitteiden toteuttamisessa. Puolustusliittoon ei liuta, sen kaltaiset järjestelyt ovat oman prosessinsa mukaisia päätöksiä. Mutta sotilaiden tehtävä on tietysti täyttää annetut tehtävät ja nyt meillä on luonnollisestikin ollut jo pitkään tehtävänä parantaa valmiuksiamme laajempaan yhteistyöhön.

Maiden välisen yhteistyön tavoitteena on perustaa lähivuosien aikana yhteinen esikunta, joka voisi johtaa tarvittaessa noin 3000 sotilaan prikaatia. Yhteistyön tiivistäminen tarkoittaa myös yhteisiä kursseja, kouluttajavaihtoa, vierailuita, yhteisharjoituksia ja kokemusten vaihtoa.

– Elämme ympäristössä, jossa turvallisuus on noussut kysymykseksi, joka on otettava tosissaan. On loogista, että yhteisen historian omaavina naapurimaina meidän täytyy olla niin hyvin valmistautuneita kuin voimme hyödyntämään toistemme mahdollisuuksia tehokkaasti, Engelbrektson sanoo.

Suhde Venäjään ei vaikuta yhteistyöhön

Suomen ja Ruotsin erilainen suhde Venäjään nousi keskustelun viimeksi pari päivää sitten Ruotsin ex-pääministerin kritisoidessa presidentti Sauli niinistöä Putinin kutsumisesta vierailulle Suomeen. Maavoimien komentajat eivät kumpikaan näe Venäjä-suhdetta olennaisena kysymyksenä tämän hetkisessä puolustusyhteistyössä.

– Meidän tasolla, kun olemme tänään ja eilen keskustelleet, sillä ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta. Meillä on selvät tavoitteet ja tällaisilla asioilla ei ole meidän käytännönläheiseen yhteistyöhön vaikutusta, Toivonen toteaa.

Engelbrektson ei näe maiden asenteessa Venäjää kohtaan olevan eroavaisuutta.

– Asenteemme Venäjää kohtaan ei ole erilainen. Meillä on sama näkemys asioista. Tiedämme, että Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö täytyy ottaa vakavasti, ja sitä me nyt teemme.

Lue seuraavaksi