Valtio aikoo lakkauttaa hometalojen terveyshaitta-avustukset – "Hätää kärsiviltä viedään viimeinen oljenkorsi"

Valtio haluaa poistaa terveyshaitta-avustukset, joilla on tuettu vaikeuksiin joutuneiden ihmisten hometaloremontteja. Asumisterveysliiton mukaan avustuksella on estetty sairastumisia ja jopa itsemurhia.

Kotimaa
Hometta talon lattialaudoissa
Risto Vuorinen / Yle

Valtio haluaa lakkauttaa terveyshaitta-avustukset yksityistalouksien homekorjauksiin. Asia sisältyy valmisteilla olevaan hallituksen esitykseen (siirryt toiseen palveluun)korjausavustuslain muuttamisesta.

Kymmenen vuotta käytössä olleella terveyshaitta-avustuksella on tuettu ihmisiä, jotka ovat joutuneet asuntonsa terveyshaittojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin. Käytännössä avustusta on mennyt vaikeissa homeloukuissa asuville, joiden on ollut vaikea saada tukea muualta.

Avustusta on hakenut vuosittain noin sata taloutta, ja se on myönnetty 20–30:lle. Avustus on ollut yleisesti 40 000–50 000 euroa.

Asumisterveysliitto: Hätää kärsiviltä viedään viimeinen oljenkorsi

Kipakoimmin lakkautusesitystä arvostelee homeloukkuun jääneitä ihmisiä vuosia auttanut Asumisterveysliitto. Se on auttanut myös avustushakemusten tekemisessä.

– Tässä viedään hätää kärsiviltä viimeinen oljenkorsi, sanoo liiton rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö.

Rämön mukaan lakkauttaminen ajaisi ihmisiä yhä syvempiin vaikeuksiin. Avustus on hänen mukaansa ollut viimeinen toivo ihmisille, joilla ei ole varaa kakkosasuntoon ja joiden terveys tai talous ovat homeongelman vuoksi romahtaneet.

– Pelkkä avustuksen olemassaolo on antanut monissa tapauksissa toivoa ja auttanut jatkamaan taistelua. Tässä on pienellä rahalla estetty syrjäytymistä ja sairastumisia, jopa itsemurhia.

Terveyshaitta-avustus on valtion korjausavustusten joukossa pienimmästä päästä. Noin 40 miljoonan euron vuotuisista korjausavustuksista pääosa myönnetään hissi- ja esteettömyysavustuksiin, ja terveyshaitta-avustusta on jaettu vain noin miljoona euroa vuodessa.

Asumisterveysliiton lisäksi lakkauttamista vastustavat sosiaali- ja terveysministeriö (STM), valtakunnallinen sosiaali- ja terveysjärjestö Soste sekä Omakotiliitto.

ARA: Hankala avustusmuoto

Avustukset on myöntänyt ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka kannattaa nyt lakkauttamista.

Avustuksen saamisen kriteeri on, että hakija on joutunut vaikeuksiin ilman omaa syytään. Ongelmat eivät saisi johtua siitä, että asunto on ostettu tutkimatta sitä huolellisesti tai että tarpeelliset remontit on jätetty tekemättä.

ARA:n mukaan sen on ollut vaikea määrittää, kuka on oikeasti oikeutettu avustukseen.

– Hakemukseen kuuluu 28 liitettä, joissa selvitetään muun muassa rakennuksen kuntoa, myyjän vastuuta ja hakijan taloudellista tilannetta. Hakeminen on ollut raskas prosessi sekä meille että hakijalle, ylitarkastaja Hanna Koskela perustelee.

ARA:n mukaan seulomisen hankaluus ja avustusten vaikutus eivät ole järkevässä suhteessa toisiinsa. ARA:n mukaan on ostajan ja myyjän vastuulla teettää riittävän huolelliset kuntotutkimukset ja pitää asunnot kunnossa, jotta yllättäviä homepommeja ei synny. Valtio ei voi ARA:n mukaan toimia "pankkina".

Erikoista on, että käytännössä avustus on ollut jäissä jo vuodesta 2014 lähtien. Avustus on paperilla olemassa ja myös hakemuksia on tullut, mutta avustuksiin ei ole ollut lainkaan määrärahoja.

Voiko homepommi yllättää huolellisimmankin?

Asumisterveysliiton Rämö keventäisi järjestelmää, mikäli se on liian raskas hallita. Hän muistuttaa, että yllättäviä homepommeja paljastuu edelleen, vaikka omistaja olisi ollut ostovaiheessa tai kunnossapidossa kuinka huolellinen.

– Kuntotarkastusten yleistyminen ei ole poistanut tai kokemustemme mukaan edes vähentänyt hometalokatastrofeja, Rämö sanoo.

Rämön mukaan Asumisterveysliitto on nimenomaan ohjeistanut hakijoita niin, ettei valtiota pidä yrittää käyttää "pankkina", joka kuittaisi myyjän tai ostajan huolimattomuuden.

Eduskunnan käsittelyyn syksyllä

Lakimuutos on osa valtion uutta vaikuttavuusajattelua. Sen mukaan avustuksia jaetaan entistä harvemmalle taholle mutta mahdollisimman suurina summina, jotta vaikuttavuus olisi suurempi.

Avustusmäärärahoja myös karsitaan osana valtiontalouden säästöjä.

Hallituksen esitystä valmistelee ympäristöministeriö. Esityksen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä.