Dementia voidaan löytää ennen oireita – tulevaisuudessa aivojen kuona voidaan ehkä pestä pois

Oululainen tutkijaryhmä on kehittänyt tavan kuvata aivojen sykkimistä. Sykkiminen puhdistaa aivot kuonasta, joka aiheuttaa esimerkiksi dementiaa. Jos häiriö puhdistusjärjestelmässä todetaan varhain, dementian etenemistä voidaan ehkäistä esimerkiksi pesemällä aivot. Keino siihen pitää vielä keksiä.

Kotimaa
Aivojen muovinen malli.
Jarkko Riikonen / Yle

Aivoissa tapahtuvaa sykkimistä eli pulsaatiota pystytään kuvaamaan. Menetelmän ovat kehittäneet Oulun yliopiston tutkimusryhmä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

– Sama asia kuin ranteessa tuntuu pulssi, niin aivoissa tuntuu pulssi. Meillekin oli iso yllätys, kuinka vahvaa ja laaja-alaista se on, kertoo tutkimusryhmää johtava neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta.

Verisuonten sykinnällä on iso merkitys. Sen avulla aivojen puhdistusjärjestelmä puhdistaa aivoja kuona-aineista erityisesti unen aikana.

– Puhdistusjärjestelmä kuvattiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2013. Siihen asti aivojen lymfakierto on ollut täysi mysteeri, Kivimäki kertoo tanskalaisen aivotutkija Maiken Nedergaardin löydöstä.

Puhdistusjärjestelmän häiriöistä kehittyy dementia

Kun puhdistusjärjestelmä häiriintyy, aivoihin alkaa kertyä proteiinia, jota vuosien ja vuosikymmenten aikana kertyy niin suuria määriä, että aivot alkavat tulehtua. Lopulta henkilö sairastuu aivoja rappeuttavaan sairauteen, kuten dementiaan.

– Olemmemuutamalla aivotraumapotilaalla ja dementikolla tutkineet näitä pulsaatioita, ja alustavasti ne näyttävät hyvin erilaiselta kuin verrokkihenkilöillä, Kiviniemi kertoo.

Alzheimer-konferensissa puhuimme Muhammad Alin kohtalosta.

Vesa Kiviniemi

Muutokset järjestelmään saattavat tulla jopa vuosia ennen sairauden oireita, muistin ja käytöksen häiriöitä.

Tutkimusryhmä on kehittänyt ultranopean magneettikuvantamisen, jossa aivot kuvataan kymmenen kertaa sekunnissa. Kuvien perusteella voidaan nähdä häiriöt puhdistusjärjestelmässä.

Häiriöitä aiheuttavat esimerkiksi tulehdukset, geneettinen herkkyys ja krooniset, traumaattiset vammat.

– Alzheimer-konferensissa Bristolissa puhuimme juuri nyrkkeilijä Muhammad Alin kohtalosta. Eli jos aivoihin tulee toistuvia traumoja, aivoihin vuotaneet pienet määrät verta pikku hiljaa tukkivat ja häiritsevät puhdistustoimintaa.

Tulevaisuudessa aivot voidaan ehkä puhdistaa

Kiviniemen visiona on, että tulevaisuudessa dementiaa pystyttäisiin ehkäisemään ennalta tai ainakin hoitamaan sitä, ennen kuin se aiheuttaa pysyviä muutoksia.

– Yksi tutkimussuuntamme on laitekehityspuoli. Koska kaikkia ei voi magneettikuvata, pitää kehittää ulkoisia mittareita, kannettavia tai päällepuettavia. Tai tyyny, joka mittaa yöllä kuinka pulssit aivoissa toimivat.

Jos mittauksessa on nähtävissä muutoksia, magneettikuvauksen jälkeen aivot voitaisiin puhdistaa ultraäänellä. Eläinkokeissa on ultraäänellä pystytty pesemään plakkia pois aivoista, minkä jälkeen eläinten muisti on parantunut. Tulokset ovat rohkaisevia.

– Menetelmässä pitää pystyä avaamaan veri-aivoeste. Ihmisten aivojen puhdistamiseksi ja dementian hoitoon pitäisi luultavasti keksiä jokin helpompi keino. Se pitää tutkia, miten sen voisi tehdä, Kiviniemi pohtii hoitokeinoja, vaikka se ei suoraan tutkimusryhmän työtä olekaan.

Nyt tuntuu, että asiaan on tullut toivon pilkahdus.

Vesa Kiviniemi

Ryhmä sai merkittävän rahoituksen jatkotutkimukselle

Kiviniemen Oulu Functional NeuroImaging (OFNI) -tutkimusryhmä on juuri saanut 1,2 miljoonan tutkimusrahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä aivorappeumasairauksien diagnostisten kuvantamismenetelmien jatkokehittämiseen.

– Kehitämme magneettikuvantamista mahdollisimman herkäksi, jolloin pulsaatioita pystyisi entistä paremmin mittaamaan. Toinen tutkimussuunta on tuo laitekehityspuoli, Kiviniemi kertoo tutkimuksen jatkosuunnitelmista.

– Meidän tehtävämme on tuottaa kuvia, mihin fokusoitu ultraääni voitaisi hoitomielessä tähdätä, ja maksimoida hoidon teho näillä kuvantamisilla.

Oululaisten tutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Artikkeleita siitä on syntynyt yli 60 ja väitöskirjoja seitsemän.

– Alussa ollaan, mutta nyt kun tiedetään, mitä kannattaa hoitaa ja että se on mekaaninen asia, joku voi keksiä ihan vaikka mitä. Nyt tuntuu, että asiaan on tullut toivon pilkahdus, Kiviniemi kertoo.

– Jospa keksittäisi helppo kätevä hoito, jolla jo etukäteen voisi estää dementian etenemistä. Silloin terveydenhuollon ja valtion resursseja säästyisi muuhun.