Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ei juuri muuttunut – "Symbolinen merkitys"

Saamelaiskäräjien uuden vaalilautakunnan valinta venyi pitkälle iltaan tiistain täysistunnossa. Vaalilautakunnassa ei vaihtunut kuin yksi varajäsen. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä tällä on symbolinen merkitys.

politiikka
Sámediggi 21.6.2016
Tämä merkitsee mielestäni sitä, että me olemme arvostaneet edellisen vaalikauden vaalilautakunnan työtä, sanoin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio valinnan jälkeen.Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Saamelaiskäräjien uuden vaalilautakunnan valinta käsiteltiin Saamelaiskäräjien tiistaisen täysistunnon viimeisenä asiana.

Kokous oli kestänyt jo 12 tuntia ja kello oli jo 22.46, kun Saamelaiskäräjät päätti, että melkein sama vaalilautakunta jatkaa vielä toisen kauden.

Janne Näkkäläjärvi
Anneli Lappalainen / Yle

Puheenjohtajana jatkaa Janne Näkkäläjärvi Enontekiöltä.

Kokonaisuudessaan vain yksi varajäsen vaihtui. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä tällä on symbolinen merkitys.

– Tämä merkitsee mielestäni sitä, että me olemme arvostaneet edellisen vaalikauden vaalilautakunnan työtä. Minä uskon, että tämä tulee myös symbolisesti merkitsemään vaalilautakunnan jäsenille paljon, sillä he ovat saaneet myös uusien Saamelaiskäräjien tuen, kertoo Sanila-Aikio

Viisi äänestystä

Uutta vaalilautakuntaa valitessaan Saamelaiskäräjät äänesti yhteensä viisi kertaa.

– Kyllähän tämä oli odotettavissa, että me tulemme äänestämään jäsenistä ja niinhän me teimme, Sanoo Sanila-Aikio.

Yksimielisesti valittiin Janne Näkkäläjärvi Enontekiöltä vaalilautakunnan puheenjohtajaksi, Veikko Feodoroff Inarista kolttasaamelaisten jäseneksi, Tauno Haltta Inarista kolttasaamelaisten varajäseneksi sekä Birit Anni Magga Sodankylän Lapin paliskunnan alueelta ja hänen varajäsenensä Jouko Hetta.

Muista paikoista äänestettiin seuraavasti.

Enontekiön varajäsenehdokkaat: Inker-Anni Magga sai 13 ääntä (hänet valittiin). Sirpa-Liisa Korva sai 0 ääntä. Pigga Keskitalo sai 5 ääntä.

Inarinsaamelaisten jäsenehdokkaat: Jouni ”Haikonen” Aikio sai 13 ääntä (hänet valittiin). Pekka Pekkala sai 5 ääntä.

Inarinsaamelaisten varajäsenehdokkaat: Johanna Alatorvinen sai 13 ääntä (hänet valittiin). Ritva Hirvelä sai 4 ääntä. Äänestyksessä annettiin yksi tyhjä ääni.

Utsjoen jäsenehdokkaat: Inga Guttorm sai 13 ääntä (hänet valittiin). Riitta Aikio sai 4 ääntä. Äänestyksessä annettiin yksi tyhjä ääni.

Utsjoen varajäsenehdokkaat: Aslak Pieski sai 14 ääntä (hänet valittiin). Antti Ilmari Wuopio sai 3 ääntä. Äänestyksessä annettiin yksi tyhjä ääni.

Rahoitus puuttuu

Vaalilautakunta valittiin tällä kertaa poikkeuksellisesti jo vaalikauden alussa eikä vasta vuotta ennen vaaleja, kuten on ollut tapana. Seuraavat saamelaiskäräjävaalit ovat vuonna 2019.

Uusi vaalilautakunta aloittaa työnsä, kun rahoitus on turvattu.

– Vaalilautakunta aloittaa heti, kun meillä rahoitus on turvattu. Nyt meillä ei ole rahoitusta, mutta me olemme valinneet tämän lautakunnan jo nyt, koska meillä on seuraava kokous joulukuun puolivälissä juuri ennen joulua. Jos me saamme rahoituksen sinä aikana, niin vaalilautakunta voi aloittaa työnsä, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Sinne on jäänyt arkistointitöitä ja muuta tekemättä siksi, että työntekijöillä ei ole ollut aikaa, ennen kuin edellisen vaalikauden kausi päättyi. Työlistalla on myös uusien vaalien järjestelyasioita. Että työtä kyllä riittää, kertoo Sanila-Aikio.

Vaalilautakunnan valinnassa pitää ottaa huomioon monta tekijää

Vaalilautakuntaan valittiin vuoden 2019 saamelaiskäräjävaalien valmistelua ja järjestämistä varten puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, neljä muuta jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Vuoden 2019 vaaleilla valitaan Saamelaiskäräjät vuosille 2020–2023.

Vaalilautakunnassa tulee olla jäsen ja varajäsen jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta ja jäseniä nimetessä tulee noudattaa tasa-arvolain säännöksiä naisten ja miesten välisestä edustuksesta eri toimielimissä. Lisäksi on huomoitava hallituksen suositus eri kieli- ja kulttuuriryhmien huomioon ottamisesta.

Vuoden 2015 vaaleissa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon oli noin 800 hakijaa.