"Tähän ei ole havahduttu" – lääkärit löysivät yhteisiä nimittäjiä rajujen trampoliinivammojen taustalta

Epäonnistuneet voltit ovat tavallinen syy lasten vakavien trampoliinilla saatujen vammojen taustalla. Ilmiötä tutkineet lääkärit ehdottavatkin, että volttien tekeminen pitäisi rajoittaa ohjattuun trampoliinivoimisteluun.

terveys
Trampoliinilla pomppimista
Harri Nousiainen / Yle

"11-vuotias poika oli ollut kaverinsa luona hyppimässä trampoliinilla. Hän oli tehnyt voltteja ja tullut suoraan niskalleen alas."

Tämänkaltainen tarina toistui, kun joukko lastenkirurgeja selvitti tapahtumia vakavien trampoliinivammojen takana kesäkaudella 2015. Tutkimuksen taustalla oli lääkäreiden havainto siitä, että vakavat trampoliinivammat vaikuttivat yleistyneen.

– Meitä havahdutti, että lievempien vammojen joukossa oli sellaisia oikeasti pysyvästi terveyttä tai jopa henkeä uhkaavia vammoja, sanoo lastenkirurgian erikoislääkäri, lastenortopedi Juha-Jaakko Sinikumpu.

"Voltin jälkeen niskoilleen tullut yhdeksänvuotias poika tunsi kipua rintakehällä ja kärsi hengenahdistuksesta."

Trampoliineilla hyppijöitä on perinteisesti varoitettu siitä, että hyppijöitä ei saisi olla useampia kerralla. Tähän taustaan nähden voi tulla yllätyksenä, että Sinikummun johtamassa tutkimuksessa porukalla hyppiminen ei ollut toistuva vakaviin vammoihin johtanut tekijä. Sen sijaan yksi toinen seikka yhdisti lähes kaikkia tapauksia: voltit.

– Vaikka teoriassa tiedetään, että volttien tekeminen trampoliinilla ei ole kovin turvallista, tähän asti ei ole riittävästi havahduttu siihen, että niistä oikeasti tulee kaularankavammoja.

Kaularankavammojen lisäksi Oulun yliopistollisen sairaalan lastenkirurgit saivat trampoliinitutkimuksen aikana hoidettavakseen rintalastan murtumia, sijoiltaan menneitä lonkkia sekä yhden hartiapunosvaurion. Vakavia vammoja ei sattunut pelkästään kotipihalla, vaan myös sisäleikkipuistoissa ja koulussa.

"Voi kuulostaa tylsältä, mutta..."

Koska Sinikummun ja kumppaneiden tutkimuksessa oli mukana vain kahdeksan Oulun yliopistollisen sairaalan alueella sattunutta vakavaa trampoliinionnettomuutta, se on tarkoitettu lähinnä keskustelunavaukseksi. Juuri volttien teko trampoliineilla on yksi niistä asioista, joista Sinikummun mukaan pitäisi keskustella.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että trampoliineilla ollaan temppuilua varten. Tutkimukseen osallistuneiden lääkäreiden suositus on kuitenkin, että volttien tekeminen jätettäisiin ohjattuun trampoliinivoimisteluun – eli rautalangasta: ei voltteja kotioloissa.

– Se voi kuulostaa tylsältä, mutta trampoliinista on muutakin iloa kuin volttien tekeminen, lastenortopedi Sinikumpu sanoo.

"Potilas yritti ennätystä peräkkäisten takaperinvolttien määrässä."

Kaikki vakavat trampoliinivammat tapahtuivat tutkimusjaksolla pojille. Vain yhdessä tapauksista oli aikuinen valvomassa. Ja vaikka trampoliinien turvaverkon tarpeellisuudesta on puhuttu jo pitkään, tutkimuksessa tuli vastaan neljä tapausta, joissa turvaverkkoa ei ollut käytössä. Kahdessa tapauksista hyppijöitä oli enemmän kuin yksi.

– Tiedetään kiistatta, että jos useampia hyppii yhtä aikaa, pienemmät ovat aina vaarassa. Jos aikuisen kokoinen lapsi osuu trampoliinilla alakouluikäiseen, pienemmän lapsen kohtaama vammaenergia voi vastata pahimmillaan samaa kuin putoaisi katolta asfalttiin.

Löytyykö osasyy vakaviin vammoihin uusista trampoliineista?

Vammoja selvittäneiden lääkäreiden mukaan yksi osa syy vammojen aikaisempaa vakavampaan luonteeseen voi olla jättikokoisten trampoliinien tulo markkinoille. Tutkimuksessa olleista kahdeksasta vakavasta vammasta neljä tapahtui trampoliinissa, jonka halkaisija oli enemmän kuin 4,5 metriä. Jättitrampoliinien yhteyttä vammoihin esitetäänkin jatkotutkimuksen aiheeksi.

– Kun jouset ovat tehokkaat ja trampoliini suuri, saavutettava liike-energia on aivan toisenlainen. Jos siihen vielä yhdistää sen, että siellä on joku kaveri vauhdinantajana mukana hyppimässä, tulee hurjia ilmalentoja ja energia alas tullessa on suuri.

"Volttia yrittäessään 11-vuotias poika tuli alas päälleen siten, että alaleuka iskeytyi rintalastaa vasten."

Trampoliinien koon lisäksi toinen mahdollinen tekijä vakavien vammojen taustalla on temppuvideoiden yleistyminen. Sinikumpu ja OYSin lastenkirurgian professori Willy Serlo kysyivät toukokuussa Lääkärilehdessä (siirryt toiseen palveluun), johtaako katselukertojen tavoittelu ylilyönteihin trampoliineilla, skeittiradalla tai laskettelurinteessä.

– Somen vaikutusta lasten tapaturmiin ei tunneta. Se on asia, jota ei ole vielä osattu ottaa lääkärikunnassa huomioon, Sinikumpu miettii.

"Nykykoululaisten hyvä vartalonhallinta on trampoliinin ansiota"

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa trampoliinilla hankittuja raajamurtumia tulee hoidettavaksi viikoittain. Oululaistutkimuksessa kuvattujen vakavien vammojen kaltaisia tapauksia ei ole kuitenkaan tullut vastaan, muistelee lastenkirurgi Jenni Jalkanen.

– Isommilla lapsilla vammat liittyvät usein hienojen temppujen yrittämiseen ja pienemmillä lapsilla siihen, että he hyppivät yhdessä painavamman henkilön kanssa, hän kertoo.

Vaikka trampoliinit Jalkasen mukaan "työllistävät lastenkirurgeja kiitettävästi", hän lukee niille myös hyviä puolia. Esimerkiksi nykykoululaisten hyvä koordinaatio ja vartalonhallinta ovat monilla juuri trampoliiniharrastuksen ansiota, Jalkanen sanoo.

Suorat lainaukset tutkimuksessa kuvatuista trampoliinivammoista ovat peräisin Duodecim-lehdestä (11/2016).