Tutkimus: Karhuemot suojelevat pentujaan hakeutumalla ihmisen läheisyyteen

Kasvatuksessa onnistuneet emokarhut viettivät karhujen kiima-ajan selvästi lähempänä ihmisasutusta kuin epäonnistuneet.

luonto
Kaksi karhunpentua soisessa maisemassa
Pentti Kallinen / Yle

Karhuemot hakeutuvat ihmisten läheisyyteen, kun ne haluavat suojella pentujaan aggressiivisilta uroskarhuilta, ilmenee tuoreesta pohjoismaisesta tutkimuksesta.

Ruotsissa toteutetun tutkimuksen mukaan osa nuorista ruskeakarhuemoista siirtyy lähemmäs ihmisasutusta karhujen kiima-ajaksi. Tuolloin uroskarhut saattavat tappaa poikasia, jotta naaras tulisi nopeammin halukkaaksi parittelemaan.

Norjalaisen ympäristö- ja luonnontieteellisen yliopiston tutkijan Sam Steyaertin johdolla seurattiin 26 emokarhun käyttäytymistä vuosina 2005-2012 muun muassa GPS:n avulla. Niistä 16 onnistui poikasten kasvattamisessa ja kymmenen epäonnistui.

Kasvatuksessaan onnistuneet pysyttelivät yleisimmin keskimäärin 780 metrin etäisyydellä ihmisistä, kun taas epäonnistuneiden mediaanietäisyys ihmisistä oli 1 210 metriä.

Steyaertin mukaan emot sietävät poikasten takia ihmisen läheisyyttä, vaikka siihen sisältyy riskejä. Uroskarhut sen sijaan pyrkivät kiertämään ihmisen kaukaa.

Kiima-ajan päätyttyä myös naaraskarhut poikasineen siirtyvät kauemmas ihmisestä.

Urokset pyrkivät tappamaan poikasia, koska niiden kuolema herättää naaraassa uudellen halun paritella. Naaras ei halua paritella ennen kuin sen poikaset itsenäistyvät. Steyaertin mukaan uroskarhun pitäisi siinä tapauksessa odottaa 18-30 kuukautta, kun poikaset tappamalla se voi päästä parittelemaan jopa muutamien päivien aikana.

Käyttäytyminen on tavallista ruskeakarhuilla, mutta sitä on havaittu myös muun muassa linnuilla, lepakoilla, kädellisillä ja isoilla kissaeläimillä.

Tutkimus julkaistiin Proceedings of the Royal Society B (siirryt toiseen palveluun) -tiedesivustiolla.

Suomalaistutkija pitää uskottavana

Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen kertoo, että Suomessa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta. Hän pitää kuitenkin norjalaistutkimuksen tuloksia uskottavina.

Heikkisen mukaan voi hyvinkin olla, että kiima-ajan läheisyys näkyy siinä, kuinka lähelle ihmisiä karhut tulevat. Esimerkiksi syksyisin ne voivat hyvinkin hakeutua pois ihmisen läheisyydestä.

Heikkinen kertoo Helsingin yliopiston muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta, jossa tarkkailtiin karhujen ja ihmisten liikkeitä. Siitä selvisi muun muassa, että jotkut karhut pötkivät heti pakoon, kun huomaavat ihmisen. Toiset taas voivat olla niin kiinnostuneita, että käyvät jopa kurkkaamassa ihmistä ennen kuin lähtevät omille teilleen.

Karhu tietää kuitenkin yleensä paljon aiemmin ihmisestä kuin päinvastoin. Keskimäärin karhu kuitenkin välttelee ihmistä, Heikkinen sanoo.

Taitaa olla myös niin, että ihminen välttelee karhua?

– Jos halutaan, että hyvä hillasuo säästyy marjastajilta, niin täällä pohjoisessa on tapana sanoa, että siellä on kauheasti karhuja.

Kyse ei taida olla suurpetotutkijoiden omasta juonesta?

– Kyllä se on aika yleinen vitsi täällä, naurahtaa Oulusta tavoitettu Heikkinen.