Tehtaat ja kauppa paloivat, mutta Hallan Ukko ei luovuttanut

J.A. Heikkinen, Hallan Ukko, oli hyrynsalmelainen monitoimimies, joka jätti lähtemättömän vaikutuksen paikkakunnan ja koko Kainuun maakunnan elämään.

Hyrynsalmi
Kainuun 50 aktiivisinta: Kalle Juntusta haastatellaan Halla-Ukosta
Kainuun 50 aktiivisinta: Kalle Juntusta haastatellaan Halla-Ukosta
Kyltti, joka kertoo J.A. Heikkisestä.
Laura Tolonen / Yle

Johan (Juho) Alfred Heikkinen, (siirryt toiseen palveluun) joka tunnettiin myös nimellä Hallan Ukko, syntyi vuonna 1863 Oulussa. Hänen vanhempansa muuttivat myöhemmin Kainuuseen, missä etenkin Hyrynsalmella Heikkinen on jättänyt merkkinsä historiankirjoihin.

– Hallan Ukko ehti tehdä melkein kaikkea, mikä liittyy Kainuun historiaan. Hän perusti vuonna 1888 Hyrynsalmelle poropaliskunnan, jossa oli enimmillään yli 5 000 poroa, kertoo hyrynsalmelainen kotiseutuneuvos Kalle Juntunen.

– Paliskunta oli erinomainen työllistäjä paikkakunnalla. Monet sen työntekijät pääsivät kulkumiehen elämästä tavalliseen asumiseen. Ja myöhemmin 1920-luvulla tuli torpparilaki ja he saivat enemmän maata, jolloin monesta tuli talollisia. Näin rupesi elämä kehittymään Kainuussa.

Hallan Ukon terva- ja tärpättitehtaan jäännökset.
Löytöjoen rannalta löytyy vielä Hallan Ukon neljännen terva- ja tärpättitehtaan jäännökset.Laura Tolonen / Yle

Hyrynsalmelle Heikkinen tuli liikemieheksi hoitamaan kirkonkylällä sijainnutta kauppaa. Hänen tarkoituksena oli olla liikemies ja kauppias, mutta kauppa ja sen yhteydessä ollut terva- ja tärpättitehdas paloivat.

Tulipalon jälkeen Hallan Ukko alkoi maanviljelijäksi, sillä hän oli ostanut Hallan tilan vuonna 1892.

– Hän siirtyi asumaan Hallaan, joka oli aikaisemmin ollut raaka-ainevarastona tervan ja tärpätin tuottamista varten. Hallan Ukko jatkoi edelleen tervan ja tärpätin tislaamista, mutta ei siinä määrin kuin aikaisemmin. Hänellä oli viljelyksiä, karjaa ja iso sikala. Lisäksi Heikkinen harjoitti metsäurakointia ja hänellä oli Paltamossa saha, Juntunen mainitsee.

Kun Suomussalmen kirkonkylän palo sammui, niin sammui myös tehtaan toiminta, siinä oli kohtalon yhteys.

Kalle Juntunen

– Hallassa oli myös koeviljelmiä, Tikkurilan koeviljelyaseman yksi osasto oli siellä. Hallassa kokeiltiin apilan, timotein ja erilaisten puutarhakasvien viljelyä. Siitä alkoi vähän korkeampi, jalostetumpi maanviljelys Hyrynsalmella ja se vaikutti Kainuuseen muutenkin, Juntunen jatkaa.

Heikkinen toimi myös Maalaisliiton kansanedustajana 1907–1910 ja uudemman kerran vuoden 1917 toisista valtiopäivistä vuoteen 1921 saakka.

Neljä tehdasta

Heikkisellä oli kaikkiaan neljä eri terva- ja tärpättitehdasta eri puolilla Hyrynsalmea, ensimmäinen niistä aloitti toimintansa vuonna 1890. Kaksi ensimmäistä tehdasta paloi ja toisessa palossa meni siis myös Heikkisen kauppatalokin Hyrynjärven rannalta.

Kolmas tehdas oli lähellä Hallan taloa, mutta sieltä loppuivat tervakset. Neljäs rakennettiin vuonna 1924, ja sen jäänteet ovat edelleen Löytöjoen (siirryt toiseen palveluun) rannalla. Neljäs tehtaista toimi vuoden 1939 loppuun ja lopetti toimintansa samaan aikaan kun Suomussalmen kirkonkylä paloi.

– Kirkonkylän palon kajot näkyivät itäisellä taivaalla, kun Hallasta tuli sanoma, että on lähdettävä evakkoon. Kun Suomussalmen kirkonkylän palo sammui, niin sammui myös tehtaan toiminta, siinä oli kohtalon yhteys, Kalle Juntunen tunnelmoi.

Hallan Ukko ehti tehdä melkein kaikkea mikä liittyy Kainuun historiaan.

Kalle Juntunen

Tehtailija, maanviljelijä, kauppias ja kansanedustajanakin tunnettu J.A. Heikkinen kuoli ennen tehtaansa toiminnan loppumista vuonna 1938 Hyrynsalmella.

J.A. Heikkinen on valittu viidenkymmenen kaikkien aikojen aktiivisimman kainuulaisen joukkoon Kajaanin Nuorkauppakamarin yleisöäänestyksessä. Yle Kajaani esittelee valitut vuoden 2016 aikana.