A. W. Yrjänän terveiset työministeriöön: Selkeyttäkää ohjeita, ettei tarvitse joka viikko panikoida

Tuore ennakkopäätös vihjaa, että osuuskunnassa työsuhteessa olevilla ei välttämättä ole oikeutta palkansaajien työttömyyskassoihin. Muusikko A. W. Yrjänä lähettää työministeriöön sekavaan työlainsäädäntöön turhautuneen "kentän" terveiset.

kulttuuri
A.W. Yrjänä elokuvassa Ukonvaaja
Ukonvaaja / Maria Hopponen

Ei olla ihan rock 'n' rollin ytimessä: Muusikko, kirjailija ja runoilija A. W. Yrjänä äänittää tulevan CMX-kokoelman boonusraitoja, mutta vastailee kysymyksiin yrittämisestä, työttömyysturvasta ja rahanansainnasta. Toisaalta myös musiikin luominen on työtä ja Yrjänä on palkansaaja. Hän on ollut työsuhteessa Osuuskunta Lilithin kanssa jo 20 vuotta. Voittoa tavoittelematon osuuskunta on Yrjänän mielestä se "tulevaisuuden malli tehdä asioita".

– Siinä on semmoista punkhenkeä. Se tuntuu reilulta yritysmuodolta verrattuna sellaisiin, joiden tehtävä on saavuttaa voittoa, Yrjänä kuvailee. Lilithin kaltaisia työosuuskuntia on Suomessa jo reilu kaksi tuhatta, ja niillä on kymmeniä tuhansia palkollisia. Osuuskuntia suosivat muusikoiden, konsulttien ja freelancetoimittajien kaltaiset luovien alojen ammattilaiset, mutta myös esimerkiksi kodinhoitajien kaltaiset itsensätyöllistäjät. Yrjänälle osuuskunta tarjoaa työyhteisön, asiantuntemusta byrokratian kanssa ja turvaverkon. Kun osuuskunnalla on vähintään seitsemän jäsentä, heitä ei lasketa toiminimiyrittäjien tapaan yrittäjiksi, ja heidän oikeutensa palkansaajan työttömyysturvaan säilyy. – Jos kirjoittajalla tai valokuvaajalla on hiljaisempi kausi, niin ei putoa tyhjän päälle.

"Muutos vuosikymmeniä jatkuneeseen käytäntöön"

Kasvavaa osuuskuntien palkansaajien joukkoa kalvaa kuitenkin epäilys.

Työttömyysturvaan liittyvien päätöksien "tuomioistuin" eli työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta teki toukokuussa päätöksen (siirryt toiseen palveluun), jossa osuuskunnan työntekijän ei nähty olevan työsuhteessa osuuskuntansa kanssa eikä siten oikeutettu palkansaajien työttömyyskassaan. Kyseiseltä työntekijältä karhutaan takaisin kahdeksan kuukauden ansiosidonnaisia. – Tämä on mielenkiintoinen päätös. Aikaisemmin on katsottu, että osuuskunnan kautta voi kerryttää työssäoloehtoa (siirryt toiseen palveluun). Puhutaan vuosikymmeniä jatkuneesta käytännöstä, johon on nyt tullut muutos, sanoo Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas, joka valvoo freelancetyöläisten etuja. Pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ei kannata Salokankaan mukaan vetää. Päätöksestä on valitettu, ja lopullisen ratkaisun asiaan antaa vakuutusoikeus. Tapaus on kuitenkin synnyttänyt pienoisen somepaniikin ja vie osuuskuntalaisten halukkuutta ottaa töitä vastaan. – Tämä aiheuttaa sen epävarmuuden verkon, kun henkilö ei ennakolta voi tietää, miten hänen asemansa määrittyy työttömyysturvassa. Hän ei sitten välttämättä tee sopimusta sopimusta osuuskunnan kanssa ja on passiivisena työttömänänä työnhakijana.

Pöllien tuottamisesta aineettomiin asioihin

Salokangas pitää syynä horjuvaan laintulkintaan lainsäädäntöä, joka ei ole päivittynyt työelämän murroksen tahdissa. Yhä useamman suomalaisen tulot muodostuvat pienistä pätkittäisistä puroista yhden tasaisen virran sijaan. – Lainsäädäntö on tehty aikakautena, jolloin on ollut selkeää, kuka on yrittäjä ja kuka työsuhteinen työntekijä. Nykyään voi olla, että jonain viikkona henkilö on työsuhteinen työntekijä ja toisena yrittäjä. Meidän lainsäädäntö ei tunnista tällaista ilmiötä. A. W. Yrjänä on samoilla linjoilla.

– Suomalainen tuotantorakenne on aina perustunut siihen, että me tuotetaan jotain pölliä tai sellua. Kun meillä onkin palveluyritys, joka tuottaa ajatuksia, valokuvia, kirjoja, musiikkia tai tanssiesityksiä, niin sitä ei ymmärretä tuotantona, vaikka se on mitä moderneinta tuotantoa. Aineettomien asioiden tuottajien asemaa tulisi Yrjänän mukaan parantaa siksikin, että Suomen kaltainen maa siirtyy yhä voimakkaammin pois perinteisestä teollisuudesta. – Jälkiteollistuneissa maissa ollaan siirtymässä aineettomien asioiden tuottamiseen, joka varmastikiin on tulevaisuuden trendi. Meillähän muutenkin loppuu nämä ainekset, mistä tehdä tätä tavaraa!

Sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) että työministeri Jari Lindström (ps.) ovat luvanneet parantaa itsensätyöllistäjien asemaa. Toistaiseksi sekavuus kuitenkin näyttää jatkuvan. Yrjänä haluaisi hieman patistaa ministereitä.

– Koko kentän suuri toivomus valtaapitäville on, että TE-toimistoille ja tekijöille pitää saada selkeät ohjeistukset, että niitä osattaisiin tulkita samalla tavalla. Ettei syntyisi näitä paniikkeja ja sekavia tilanteita.