1. yle.fi
  2. Uutiset

Kauppa, koulu ja lähes kaikki muutkin palvelut lähtivät – ikuisesti eläköön metallimusiikki!

Nummijärven kylä Kauhajoella on tyypillinen suomalainen maaseutukylä. Palvelut katoavat yksi toisensa jälkeen ja kylän väki vanhenee. Nummijärven kylä herää kuitenkin kerran vuodessa eloon kunnon ryminällä. Raskaan rockin festari Nummirock on kylän yhteinen ponnistus.

kulttuuri
Nummirockin sisääntuloportti
Nummijärven kylä herää muutamaksi päiväksi eloon joka vuosi, kun nämä portit avataan.Elina Kaakinen / Yle

Raskaan rockin festivaali Nummirock soi Kauhajoen Nummijärvellä tänä juhannuksena jo 30. kerran. Hannu Viertola on ollut alusta asti mukana järjestämässä tapahtumaa ja jaksaa edelleen. Viimeiset 15 vuotta aisaparina on ollut poika Tero.

– Pitäähän tuota nuorisoketjua jonkun olla rauhoottelemassa, sanoo isä Hannu.

Nummirock on aina ollut koko Nummijärven kylän yhteinen ponnistus. Järjestäjänä on Nummijärven Maatalousjärjestö, jonka puheenjohtajana Hannu Viertola on ollut parikymmentä vuotta. Talkootyötä on Nummirockin historian aikana tehty hirveän paljon. Isä ja poika Viertola näkevät jo väsymisen merkkejä. Eikä se ole ihme.

– Kylän väki vanhenee, sille ei voi mitään. Mutta edelleen meillä on reilun parinkymmenen vapaaehtoisen tosi aktiivinen porukka, sanoo Tero Viertola ja naurahtaa samalla, että kaikki eivät suinkaan ole sukunimeltään Viertoloita.

Hannu ja Tero Viertola
Isän ja pojan tuumaustauko.Elina Kaakinen / Yle

Tosi hevi kylä

Kun Nummijärven kylän raitilla kulkee, kiinnittyy huomio ensimmäiseksi siihen, että lähes kaikilla vastaantulijoilla on päällään musta Nummirock-paita. Talkoolaisia on liikkeellä.

Metallikansa on levittäytynyt telttoineen kylän asutuksen kylkeen. Koko kylä on muutaman päivän ajan yhtä festivaalia. Mutta siihen se hulina sitten taitaa loppuakin.

– Siitä on nyt muutama vuosi, kun aivan lyhyen ajan sisällä täältä kylältä lopetettiin lähes kaikki palvelut. Se oli aivan katastrofi. Siinä menivät koulu, kauppa, posti, pankki ja apteekkikin, luettelee Hannu Viertola.

Palveluiden katoamisen myötä elämä on luonnollisesti muuttunut ja nuorta väkeä on entistä vaikeampi houkutella asumaan sivukylälle. Kauhajoen kaupunginvaltuustossakin vaikuttava Hannu Viertola on selvästi harmissaan kotikylänsä tilanteesta ja siitä, miten sivukylät ylipäätään kuihtuvat.

Nummijärven Maatalousjärjestö on juhannusfestivaalilla kerännyt rahaa kyläläisten yhteiseksi hyväksi.

– Aikanaan se lähti siitä, kun tämä seurantalo Salakari oli kovassa käytössä, niin yritettiin hommata sille varoja, että nuoret saa harrastaa. Nyt nuoret ovat kylältä häipyneet, toteaa Hannu.

Nummijärven kylätie
Kylätie on hiljainen.Ellina Kaakinen / Yle

Asiat hoituvat traktorinpukilta

Hannu Viertolalla kesäkuun alkuviikot ovat olleet taas yhtä kiireisiä kuin joka ikinen vuosi. Lypsykrjatilan isännällä tuorerehu-urakka ajoittuu juuri samaan ajankohtaan kuin rockfestivaalin järjestelykiireet. Hannun puhelin soi koko ajan.

– Kännykät ovat kyllä helpottaneet tätä hommaa. Nyt voi hoitaa asioita traktorinpukilta. Toisaalta kännykkäaikana puheluiden määrä on lisääntynyt. Ennen asiat sovittiin yhdellä soitolla, nykyisin soitetaan uudestaan ja uudestaan ja vatuloidaan asioita, pohtii Hannu Viertola.

Ensimmäinen Nummirock järjestettiin vuonna 1987, mutta Hannu on viettänyt juhannuksensa samalla juhlapaikalla jo yli 50 vuoden ajan, vuodesta 1963 lähtien. Jo ennen Nummirockia paikalla järjestettiin juhannusjuhlia.

– Onhan tällä tapahtumalla komea kaari, kun ajatellaan että tällä paikalla on bileitä pidetty 30-luvulta lähtien.

Nummijärven juhannusjuhlien järjestelyissä olivat aikoinaan tiiviisti mukana myös Hannu Viertolan vanhemmat. Perinne kulkee sukupolvelta sukupolvelle, ja siihen ketjuun liittyi myösTero heti kun kynnelle kykeni.

Hannu Viertola tulee ulos traktorista.
Traktori on Hannu Viertolan toinen työmaa, toinen on Nummirockin festarialue.Elina Kaakinen / Yle

Pullojenkeruusta se alkoi

Tero Viertolan ensimmäisen muistikuvat Nummirockista ovat 90-luvun alusta. Silloin hän pikkupoikana hääri juhla-alueella keräämässä pulloja.

Eihän se helppoa ole löytää uutta hullua nuorta kansaa näihin hommiin.

Tero Viertola

– Kun se ei enää kiinnostanut, aloin tehdä juoksupojan hommia, ja jo 15-16 -vuotiaana aloin buukata ensimmäisiä pikkubändejä festarille, muistelee Tero.

Tero Viertola puhuu puhelimeen
Tero Viertola on vastannut Nummirockin ohjelmasta jo 15 vuoden ajan.Elina Kaakinen / Yle

Ison vastuun Tero otti tapahtumasta vuosituhannen alussa, kun hän ryhtyi Nummirockin promoottoriksi ja alkoi vastata tapahtuman ohjelmasta. Tero ei oikein osaa vastata kysymykseen, mikä saa hänet tekemään ilman palkaa hullun lailla töitä festivaalin eteen.

– Justiin tähän aikaan vuodesta tulee mietittyä, että mikähän se on se juttu tässä... että ei tässä oo mitään järkeä.

Samoihin aikoihin, kun Tero aloitti promoottorina, tehtiin Nummijärvellä päätös profiloida Nummirock selkeästi raskaan rockin festariksi. Löytyisikö se järki siitä, hevimusiikista? Mitä sanoo isä Hannu?

– Henkihän täällä on siitä lähtien, kun muututtiin hevifestariksi, ollut überhieno. Tänne tulee samanhenkistä porukkaa, jotka auttaa toinen toistana. Sitä on hienoa katsella.

Myös Tero puhuu kauniisti festarikansasta ja sanoo, että rokkarit voivat olla karun näköisiä, mutta sen ei saa antaa hämätä.

Isä, poika ja hevimusiikki

Sekä isä että poika Viertola tunnustautuvat rock-musiikin kannattajiksi. Rankempi rock vaikuttaa heille olevan kuitenkin myös vahvasti järkiratkaisu, jonka ansiosta on löytynyt toimiva konsepti festivaalin pyörittämiseen.

– En juurikaan kuuntele poppia tai tanssimusiikkia, mutta olen kyllä käynyt esimerkiksi Juha Tapion ja Jari Sillanpään konserteissa. Niin ja kerran olen ollut myös Tangomarkkinoilla, virnuilee Hannu Viertola ja tarkentaa vielä, että kysymyksessä oli sponsoroitu keikka.

Hannu Viertola
Hannu Viertolalta ei ole yksikään Nummirock jäänyt väliin.Elina Kaakinen / Yle

Hannu kertoo kiertävänsä paljonkin festivaaleja - ei ehkä niinkään kuuntelemassa musiikkia vaan tarkkailemassa, miten asiat on muualla tehty ja hoidettu.

Seuraavat kesät ovat jo mielessä. Hannu ja Tero toivovat, että vanha talkooporukka jaksaa ja että uusiakin löytyisi.

– Tämä on vaikea laji... ehkä enemmän elämäntapa ja harrastuskin. Eihän se helppoa ole löytää uutta hullua nuorta kansaa näihin hommiin, miettii Tero.

Hannu Viertola tietää pitkän kokemuksensa ansiosta, että työ tekijäänsä palkitsee myös festarihommissa ja se on se, mikä saa jaksamaan ja jatkamaan, vaikka välillä väsyttäisikin.

– Kun täällä viikkotolkulla ja kuukausitolkulla tehdään töitä tapahtuman eteen, niin sitten on kiva kattella nuorten naamoja, kun ne on hevosenkengällä.

yleisöä Nummirockissa
"Kiva kattella nuorten naamoja, kun ne on hevosenkengällä."Nummirock / Markus Helander
Lue seuraavaksi