1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Karavaanari ei ole mökillä mököttäjä

Karavaanareita yhdistää halu viettää vapaa-aikaa yhdessä toisten kanssa. Karavaanarille ei ole luontevaa hautautua yksin mökille, sillä yksityisyyttä saa tarpeeksi, kun laittaa telttansa vetoketjun kiinni. Hyvällä leirintä-alueella noudatetaan sääntöjä ilman kieltoa.

Irkka, Pauli ja Jenni ovat ystävystyneet karavaanareina. Koko porukalla pidetään lapsista huolta. Kuva: Heidi Kononen / Yle

Maantieltä katsoen paikka ei näytä kummoiselta. Entisellä hevostallilla on korkeutta ja pihalle on rakentunut kaikenlaista lasten leikkikentästä pihasaunaan. Alue rajoittuu peltoon, metsään ja maantiehen. Järveä ei näy.

Kuva: Heidi Kononen / Yle

– Ilmapiiri on leirintäalueella ehkä tärkein, meillä on satsattu eritoten lasten viihtyvyyteen. Järven puutetta on kommentoitu niinkin, että nyt ei tarvitse huolehtia, että lapset hukkuisivat. Joltain osin tie toki häiritseekin, olemme hakeneet tähän alempaa nopeusrajoitusta ja aitaa ollaan suunnittelemassa myös, kertoo pari vuotta toimineen Hämeenhelmen leirintäalueen isäntä Pauli Leimu Janakkalassa.

Pauli innostui karavaanarin elämästä neljätoista vuotta sitten.

– Kyllä se on sosiaalisuus, tämän paikan ihmiset ja se, kuinka helppoa kaikkien kanssa on tulla toimeen. Tämä on yhteisöllisten ihmisten touhua, sanoo Pauli Leimu.

Lapset karavaanareina

Kahden pienen lapsen äiti Jenni Laine hurahti karavaanarielämään vuosi sitten.

– Olen saanut olla tarpeeksi yksin lasten kanssa kotona, täällä lasten peräänkatsojia on muitakin kuin minä. Täällä omatkin lapset ovat rohkaistuneet paljon ja saaneet uusia kavereita. Ihmiset pitävät yhtä ja se on kivaa, kertoo Jenni.

Tämä on yhteisöllisten ihmisten touhua.

Pauli Leimu

Leirintäalueiden maine voi olla siivoton ja rauhaton.

– Vuosikymmeniä sitten leirintäalueet olivat huomattavasti pienempiä, ja paikat ovat intiimimpiä. Ihmisten vaatimustaso on noussut niin vaunujen kuin leirintäalueiden suhteen, mutta minulle tämä on muokkaantunut elämäntavaksi, kertoo 1980-luvulta asti leireillyt Irkka.

Pieni on kaunista

Mukava leirintäalue on sopivan pieni, silloin ihmiset tulevat helpommin tutuiksi ja pelisäännöt muokkaantuvat matkan varrella.

Kuva: Heidi Kononen / Yle

– Pienempi paikka on parempi, opimme tervehtimään kaikkia ja parissa päivässä voi syntyä tuttuja. Ja ne, joiden kanssa täällä ollaan pidempään, heistä tulee varmasti ystäviä, sanoo Irkka.

Yksi poimii marjoja, toinen juo olutta ja laulaa karaokea. Kolmas liikkuu lasten kanssa ja neljäs menee aikaisin nukkumaan. Kuinka kaikki tyypit mahtuvat samalle alueelle?

– Sopimalla asioista. Aina ollaan keskustelemalla selvitty, toteaa Pauli Leimu.