Yleinen tuholaismyrkky voi tehdä tärkeistä pölyttäjistä lamaantuneita zombeja

Tuholaisten torjuntaan käytetyt hyönteismyrkyt heikentävät kimalaiskantoja. Hyönteismyrkky sitoutuu kimalaisen hermostoon, ja jo pienet annokset voivat vaikuttaa koko kimalaispesän toimintaan.

Kotimaa
Kimalainen voikukassa
Kimalainen voikukassaRaine Martikainen / Yle

Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Juho Lämsä on tutkinut yleisesti käytetyn imidaklopridi-nimisen hyönteismyrkyn vaikutuksia kimalaisiin. Kimalaiset ovat tärkeimpiä luonnonvaraisia pölyttäjiä lauhkeilla alueilla.

Suomessa tehdyssä tutkimuksessa hyönteismyrkkynä käytetyn imidaklopridin pitoisuudet vastasivat Ranskassa ja Yhdysvalloissa mehiläisvahasta vastaavasti mitattuja pitoisuuksia. Alustavien tuloksien mukaan jo pienikin määrä torjunta-ainetta tekee kimalaisista silmin nähden passiivisia. Suuremmilla, kymmenen miljardisosan annoksilla kimalaiset kuolivat heti, tai muuttuivat täysin lamaantuneiksi zombeiksi. Myrkky annettiin kimalaisille sokeriliemen mukana kahden viikon aikana, kertoo Juho Lämsä.

Monet tutut kasvit, kuten mustikat ja puolukat ovat kimalaispölytteisiä. Myös monet satokasvit tarvitsevat hyönteispölyttäjiä, jotta satoa saataisiin tehokkaasti.

Kymmenen miljardisosan annoksilla kimalaiset kuolivat heti, tai muuttuivat täysin lamaantuneiksi zombeiksi.

Juho Lämsä

Suomessa kimalaisten määrä ei ole vähentynyt yhtä hälyttävästi kuin eteläisemmässä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, koska Suomen maatalous ei ole tuotannoltaan yhtä massiivista kuin näillä alueilla, arvailee Juho Lämsä.

– Suomessa on vähemmän maataloutta ja samalla vähemmän peltoja kuin eteläisemmillä maatalousalueilla. Peltojen väliin mahtuu paljon luonnonvaraisia pensaikkoja ja metsäalueita.

Imidaklopridi on vain yksi monista käytössä olevista hyönteismyrkyistä. Hyönteismyrkky sitoutuu kimalaisen hermostoon ja jo pienillä annoksilla voi olla suuri vaikutus koko kimalaispesän toimintakykyyn.

Juho Lämsän tutkimus on tehty keinotekoisesa ympäristössä laboratorio-olosuhteissa, mutta samat mekanismit pätevät todennäköisesti myös luonnossa. Imidaklopridia käytetään Suomessa yleisesti tuhohyönteisten torjuntaan.